Zaragozassa

Siellähän me oltiin. Oli mahtava reissu, vaikka paluumatkalla koettiinkin Köpiksen kohdilla koneesta myöhästyminen ja kotiutuminen meinasi siirtyä 24 tunnilla eteenpäin. Univelkoja maksellaan edelleen kotimatkan jäljiltä.. :D

Zaragoza oli kerrassaan mainio paikka. Hotelli sijaitsi vanhan kaupungin puolella ja sieltä köröteltiin (...välillä liikennesääntöjen rajoja venyttäen..) espanjalaisessa hengessä taksilla kisapaikalle aamukahdeksan tietämissä. Ja hotellille palattiin 12 tuntia myöhemmin. Päivät hurahtivat katsomossa ja radanrakennuksien ajan istuttiin terassilla oluttuopposen ääressä, istuskeltiin kisapaikan ulkopuolella säästä ja ilmapiiristä nauttien ja syötiin välillä mielenkiintoisesti ja välillä paremmin. :D

Suomen katsomo piti loistavaa meteliä kannustaessaan suomalaisia. Oltiin ehdottomasti lähimaiden katsomoiden jälkeen äänekkäin sakki - näin puolueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tietenkin.

Ensi vuonna sitten Liberec?!

Kotiin palaaminen oli mukavaa etenkin siitä syystä, että koirat oli ihanaa saada takaisin kotiin. Ei niitä ikävä ollut, kun reissussa oli niin paljon tohinaa ja touhua, mutta oli ne kyllä mukava saada taas arkeen mukaan. Luonnollisestikin kurvattiin tänään Ojankoon treenaamaan. Nokin juoksupuomi otti askelen uuteen suuntaan, kun ryhdyin jatkamaan takaperin ketjuttamalla länkiin totuttamista. Päästiin nopeasti siihen, että Noki tuli kohtalaisen hyvällä ja melko rennolla laukalla koko puomin. Ja koska se on Noki, se teki myös erittäin hyvän pysäytyspuomin juoksuttamisten välissä. :)

Täytyy vielä vähän testata, missä kohdassa ja minkä korkuisena länkien kannattaa olla, että Noki saa tehtyä vielä rennomman juoksun. Saisivat ehkä olla aavistuksen korkeampana kaarena, niin Nokin ei tarvitsisi litistyä ihan puomin pintaan. :D