uneen uppoutunut

Sängyn uumenissa on hyvä olla.

monitoimiväline: 34,90e

Ei ihan joka päivä tule ostettua koirille lelua 34,90 euron hintaan. Mutta voisinpa kuvitella ostavani toisen hetikohta palkkapäivänä.

Nimittäin ei olisi uskonut, miten monipuolinen aktivointiväline XXL-urheiluliikkeestä ostettu koiranpeti voi ollakaan. On muuten monipuolinen. Todellakin.

Pojat tykkäävät nyt säiden viilennyttyä nukkua koiransängyissä, koska ihmisen sänkyyn ei ole pienintäkään asiaa. Siitä syystä päädyin ostamaan yhden pedin lisää, koska kolme koiranpetiä ei meinaa riittää. Olohuoneen ainoana ollut peti on kovin pidetty makuupaikka, joten piti hankkia yksi peti olohuoneeseen lisää.

Ja heti ensimmäisenä iltana kävi ilmi, että nyt tuli muuten ostettua rahan arvoinen tarvike. Kola tamppasi uutta pehmoista petiä kuin heikkopäinen. Jos Kola osaisi hikoilla niin että roiskuu, se olisi todella hikoillut niin että roiskuu. Kola ja peti siirtyilivät tamppaamisen tahdissa ympäri olohuonetta.

Ja sen tamppaamisen jälkeen peti on ollut erittäin kovassa käytössä joka päivä. Iltaisin siinä nukkuu autuaan näköisenä joko Kola tai Noki ja muina aikoina Pika telottaa sänkyä kuin hullu. Pikalle on tullut opetettua ihan suunnittelemattomasti hauska (kuka mitäkin hauskana pitää, mutta itseä tämä jaksaa edelleen naurattaa) tapa: se iskee kuin tappajahai, kun jotakin pintaa raaputtaa kynsillä. (En uskalla rapsuttaa omaa jalkaa pikanprovosoimismielessä, koska Pika saattaisi iskeä kiinni myös reiteen. :D ) Jos raaputtaa sohvan istuintyynyä, Pika avaa kitansa niin suureksi kuin voi ja yrittää saada kertahaukkauksella koko istuintyynyn suuhunsa. Ja uutta petiä raaputtamalla Pikan saa ihan hepuliin. :D Se puree heikkopäisenä pedin pehmusteita, tunkeutuu petin alle, sisälle, päälle ja yrittää purra tyynystä raaputusäänen ulos.

Hämmästyttävää on, ettei pedissä ole vielä repeämän repeämää. Pika ei onneksi raatele tai ravistele petiä vaan keskittyy puremaan kuin termiitti. Omat ranteetkin ovat ihan naarmuilla, kun pikku turmiitti pureutuu välillä pedin ohuempien pehmusteiden läpi iholle asti. Ja pakkoko siinä on edes aina niin olla pedin pehmusteitakaan välissä. Hepulissa voi rouskia käsiä ja murista hurjana.

Täytynee ehkä talveksi ostaa toinenkin XXL-peti, on nimittäin niin pehmoinen, että voisin itsekin käpertyä sinne kerälle - jos peti vain olisi aavistuksen suurempi. ;)

----------

Pika sai eilen äitin 60v-synttäreillä huomiota häntänsä kanssa: "Miten sen häntä menee tolla tavalla?! Sen häntä liikkuu tuolla tavalla ihan joka suuntaan?!" Jep. Kopterihäntien sukua.

pikkari pinkoo ja kääntyy

Pikkarin kääntymisen parantaminen jatkuu. Viimeksi tehtiin ekaa kertaa, joten silloin palkkalelu oli aluksi narun päässä putken ulostulolla, josta sitten kiskaisin sen Pikan tavoiteltavaksi. Tänään aloitettiin suoraan siitä, että palkka oli minulla kädessä. Edelleen vedän palkkalelua maata pitkin narun päässä. Vähän hakemista oli siinä kohdassa, kun piti yhdistää juoksuA ja putkijarru. Siis hakemista oli minulla. En oikein osannut ajoittaa omaa juoksemistani niin, että jarrukäsky olisi tullut sopivassa kohdassa. Yhden kerran jarrutan niin ajoissa ja voimalla, että Pika pysähtyy putken suulle. Ja pari kertaa jarru tulee myöhässä.

A:lla oli boksin yksi sivu alasmenokontaktin yläreunassa. Näin pystyin helpommin näkemään, että Pika varmasti asettaa laukkansa oikein. Ja asettihan se. Joka kerta. :)

laumasta, päivää

Jotakuinkin kuukauden päivät sitten Kolan ja Pikan välit hakivat muotoaan. ..ja ilmeisesti löysivät ne, koska jo monen monta viikkoa homma on luistanut vanhaan malliin. :)

Komppumies pääsi turkistaan pari viikkoa sitten ja oli kylmenneiden säiden ja viluisten varpaiden takia äkäinen muutamia päiviä, mutta eipä silti kiristänyt välejään Pikaan. Ja Pika tiesi fiksuna pikkumiehenä antaa kärttyäijälle tilaa kitistä kurjaa viilennyttä kohtaloaan.

Ilmeisesti joko Nokin perusteellinen fyssarointi tai lauman dynamiikan tasaantuminen - tai molemmat - ovat saaneet aikaan sen, että Noki ja Pika leikkivät enemmän kuin ikuisuuksiin. Ne painivat sisällä. Reuhaavat kuin heikkopäiset ulkona. Noki kellahtelee kyljelleen Pikan jalkoihin niin voimallisesti, että vyöryttää mennessään melkein koko Pikachun. ..ja välillä sitten ihan selvästi oikein osoittamalla osoittaa, että "meikäjäbä jos päättää, niin tämä leikki loppuu", murahtaa Tosissaan (haha :D), louskauttaa purukalustollaan voimalla Pikan kasvojen edessä ja näyttää kerrassaan hurjapäältä. Ja Pika nöyrtyy. Se hyytyy niille jalansijoilleen, minkä jälkeen Noki melkein poikkeuksetta aloittaa voimallisen pesutuokion: pesee Pikan silmät, korvat ja huulet niin, että jäljelle jää litimärkä nöyrä koiralapsi.

Noki on siis paitsi fyysisesti, myös henkisesti jotenkin rennompi. Tai hyväntuulisempi. :) Videollakin se suorastaan maanisesti silmät muljottaen hyökkäilee Pikkarin kimppuun. :D Videon touhua jatkui ja jatkui ja jatkui ja välillä juostiin aivan reikäpäänä metsää ympäri ja sitten taas sammalelle painimaan. Ihana kaksikko.

Piirinmestaruudet 2014

Ei tässä aivokoomassa oikein muuta osaa sanoa kuin että Noki Tiitus Tiitinen on vaan niin paras mussu.

Piii-iii-itkän päivän kotiintuomisina joukkuehopea (ja ihan mieletön fiilis Nokin joukkuenollaradasta) ja yksilöpiirimestiksissä sijoitus 5. :) Toista vuotta peräkkäin ollaan Helsingin seudun piirimestaruuksissa viidensiä.

Kirjoitettiin taas kerran seurahistoriaa, kun tultiin maksijoukkueena mitaleille. Hyvä me!:) Maijan kanssa puhuttiin, että ihan takuuvarmasti seuran hyvä henki ja sisäinen kannustus auttaa menestymisessä. Tänä vuonna seura kiipesi mitalipalleille jokaisessa säkäluokassa. Medit voittivat, maksit ottivat hopeaa ja minit pronssia. Niin siistiä. :)

Tehtiin siis päivän aikana kaksi nollaa ja kaksi rimavitosta. Ja molemmat vitoset oli minun tyhmiä sähläysvitosia. Molemmissa sekoilen sen verran ohjauksessa, että rima putoaa. (Mutta ihan parasta parasta parasta PARASTA on se, että Noki hyppää hyvin ja tarkasti ja rennosti! Se hyppäsi koko päivän kaikki neljä rataa tosi rennon ja varman näköisesti. JEEE!)

Sen enempää ei näistä aivoista raportiksi irtoa.

aikuisen miehen iässä

..tai jotain?

Pika, Indi, Tigi ja muut sisarukset täyttävät tänään huimat 2 vuotta. :) Juhlittu on ihan koko päivä sillä tavalla, mikä Pikan (ja isojen) mielestä on sitä parasta juhlimista. Ollaan oltu mökillä. Pojat kirmasivat pitkin mökin pihaa aamukymmenestä iltapäiväneljään ja yhä edelleen ovat välittömästi ovella, jos kuka vain ikinä suuntaa kohti pihaa.

Aamun viileydessä metsässä tehty aamukävely sai mustavalkoiset juoksemaan kuin päättömät kanat. Kola puuhasi frisbeen kanssa ja Noki kiroili synttäripojalle kuin merimies. Lopuksi otettiin sammalkylpy. :)

marinoitu tennispallo, marinadin resepti: 5rkl sahanpurua, 1dl vaahdotettua kuolaa, 5tl hiekkaa

Sammalkylvyssä on parasta ikinä!

Pallonmarinointihommissa ja sit toi yks photo bomb..

Jotakuta vähän suututtaa frisbeen sijainti.

Frisbee pelastettiin puusta. Huh.

juoksuA:ta pitkästä aikaa

Muutamaan lähiviikkoon on osunut kaikkea sellaista, ettei olla päästy Pikan kanssa tekemään juoksuA-treeniä ollenkaan. Ja sehän alkoi sitten viime kisoissa jo näkyä. Pikan toistomäärät A:lla ovat kuitenkin vielä niin vähäisiä, ettei takuulla ole ehtinyt muotoutua pysyvää rutiinia A:n suorittamiseen. Ja kääntyminen... No sehän tuli ihan uutena juttuna kisaradalla. Tyhmä juttu.

Onneksi tänään oli sopiva sauma mennä Ojankoon tekemään muutamat toistot. Suunnitelmana on nyt pari seuraavaa viikkoa käydä vaikka joka ikinen päivä tekemässä 5-6 toistoa juoksuA:lla. Saadaan vähän rutiinia yhdessä tekemiselle, kääntymiselle, jne.

Tämän päivän treenin alussa näkee, että suoritus on päin honkia. Pika tulee komealla leiskautuksella huipun yli eikä edes yritä ottaa toista laukkaa vaan sinkoutuu tukka pystyssä kontaktin yli. Toisella vedolla on jo vähän yritystä, mutta boksi kolahtaa, enkä sellaisesta halua palkata. Kaksi suoritusta ilman palkkaa saa Pikan ilmiselvästi keskittymään ja yrittämään kunnolla. Seuraava on hyvä. Ja sitten taas boksin kolautus ja palkatta jääminen. ..ja sitten alkaa sujua. :) Loput toistot ovat rentoja ja hyviä, vaikka osalla käännän reilusti sivuun ja osalla mennään suoraan.

Jes, tätä lisää! :)



Jäähdyttelylenkillä Noki ottaa KAIKEN ilon irti siitä faktasta, että vaikka se ei päässyt treenaamaan yhtään pienintäkään juttua (e p i s t ä ! ! ) niin se saa kuitenkin kunnian toimia pallopoikana.

IT'S ALL MINE! NYAHAHHAHA!

ò_ó  ja   ó_ò  ...eli "NAAMAANI ETTE TRIMMAA!" -mies ja "Anteeksi, kun olen niin kaunis" -poika