tiistai 30. syyskuuta 2014

laumasta, päivää

Jotakuinkin kuukauden päivät sitten Kolan ja Pikan välit hakivat muotoaan. ..ja ilmeisesti löysivät ne, koska jo monen monta viikkoa homma on luistanut vanhaan malliin. :)

Komppumies pääsi turkistaan pari viikkoa sitten ja oli kylmenneiden säiden ja viluisten varpaiden takia äkäinen muutamia päiviä, mutta eipä silti kiristänyt välejään Pikaan. Ja Pika tiesi fiksuna pikkumiehenä antaa kärttyäijälle tilaa kitistä kurjaa viilennyttä kohtaloaan.

Ilmeisesti joko Nokin perusteellinen fyssarointi tai lauman dynamiikan tasaantuminen - tai molemmat - ovat saaneet aikaan sen, että Noki ja Pika leikkivät enemmän kuin ikuisuuksiin. Ne painivat sisällä. Reuhaavat kuin heikkopäiset ulkona. Noki kellahtelee kyljelleen Pikan jalkoihin niin voimallisesti, että vyöryttää mennessään melkein koko Pikachun. ..ja välillä sitten ihan selvästi oikein osoittamalla osoittaa, että "meikäjäbä jos päättää, niin tämä leikki loppuu", murahtaa Tosissaan (haha :D), louskauttaa purukalustollaan voimalla Pikan kasvojen edessä ja näyttää kerrassaan hurjapäältä. Ja Pika nöyrtyy. Se hyytyy niille jalansijoilleen, minkä jälkeen Noki melkein poikkeuksetta aloittaa voimallisen pesutuokion: pesee Pikan silmät, korvat ja huulet niin, että jäljelle jää litimärkä nöyrä koiralapsi.

Noki on siis paitsi fyysisesti, myös henkisesti jotenkin rennompi. Tai hyväntuulisempi. :) Videollakin se suorastaan maanisesti silmät muljottaen hyökkäilee Pikkarin kimppuun. :D Videon touhua jatkui ja jatkui ja jatkui ja välillä juostiin aivan reikäpäänä metsää ympäri ja sitten taas sammalelle painimaan. Ihana kaksikko.


Ei kommentteja: