lauantai 25. helmikuuta 2012

kisaamassa

Tänään aamulla mentiin ensin Kolan kanssa testaamaan uudelleen kisaamista Vuokkoset-areenalla agilityradalla. Ja iltapäivällä Noki pääsi sekä agility- että hyppyradoille.

Aamulla Kolasta melko heti näki, että se säilytti toimintakykynsä ihan eri tavalla kuin ensimmäisissä agilitykisoissa. Kola pystyi tarjoamaan temppuja. Se haki Miialta silityksiä. Kola katseli ympärilleen korvat höröttäen ja säpsyi vain hyvin harvakseltaan. Kun päästiin radalle, otin Kolan pannasta irti jo ennen istuttamista ja se nostikin Kolan kierrokset sopivasti koholle, joten se oli helppo saada lähtöpaikalla istumaan. Viimeksihän ongelmana oli, ettei Kola tunnistanut agilitytilannetta, vaan oli melkein liian paineistunut noudattaakseen istu-käskyä. Nyt Kola tunnisti tilanteen heti ja istui odottamaan lähtölupaa.

Rata sujui oikein hallitusti. Ainoa moka sattui, kun Kolan piti tulla A-este. Videollehan se tallentui, kun Saviojan treeneissä sekoiltiin oikein huolella A:n kanssa. Kola huomasi A-esteessä mustan tapin alastulon reunassa ja mitä ilmeisimmin luuli, että kyseessä on palkkalelu. Kola kääntyi alastulolla lähes poikittain ja meni nuuskimaan tappia. Tuli Kola sentään alastulokontaktille, mutta etujalat eivät kyllä tulleet oikeaoppiseen 2on2off-paikkaan. >:( A menee siis superhyperuusintakertaukseen. Vedätin Kolaa hieman liikaa sen taitoihin nähden radan takaosassa, jolloin Kolalle tuli niin kiire perääni, että se pudotti riman. Muuten rata oli virheetön ja aliaikaakin kertyi yli kuusi sekuntia. :)



Nokin kanssa ensin oli edessä hyppyrata. Radan aikana tuli jotenkin tosi hallittu fiilis. Tiesin, mitä haluan ohjata ja missään kohtaa ei tullut apua-mulla-on-hirvee-kiire -tunne. Muurilla juoksen Nokin päälle, kun se tulee muurin yli, joten palanen putosi ja siitä tuli virhepisteitä. Ja kun alla oli vitonen, päätin kepeille viennissä testata, hakeeko Noki kepit kisatilanteessa yhtä pienellä ohjauksella kuin treeneissä. Testin tulos: ei hae. Niinpä tuloksena oli kielto kepeiltä. Jäi kuitenkin ihan hirmuisen hyvä mieli radasta.

Toinen rata oli agilityrata. Radan takaosassa oli kohta, johon en keksinyt mitään hyvältä ja varmalta tuntuvaa ohjausta. Olisin toki saanut Nokin helposti hypyistä yli, mutta kun hyppyjen jälkeen piti saada koira puomille ja vieressä oli putki, johon koira toisensa perään juoksi, jos hyppylinja oli huono, niin yritin sitten siihen keksiä jotain ratkaisua. Olisi varmaan pitänyt vaan ottaa riski ja vetää hypyt hyppyinä ja sitten vaan luottaa siihen, että kyllä Noki erottaa puomin putkesta. Näin en tehnyt, vaan ensinnäkin saattelin Nokia pituudelle ja sitten ehdin miettiä, että "nyt en ehdi valssata!", joten käänsin jollakin poispäinkäännöksen tyyppisellä huitaisulla hypylle. Eihän siitä mitään tullut. Noki lipsahti hypyn taakse ja hyppäsi sen väärään suuntaan.

Loppurata meni tietenkin sitten taas oikein mainiosti ja sujuvasti, kun tiesin, että hylkäys on tiedossa. Ei tarvitse jännittää, niin koiran antaa tehdä paljon rennommin juttujaan.



Päivän ajatuksia:
* Kolan kanssa saadaan se nolla ihan varmasti jossain vaiheessa. Tänään se oli jo niin lähellä, että en epäröi vähääkään, etteikö nolla olisi ihan mahdollinen tulos.
* Nokin kanssa muurille pitäisi tehdä jotain. Kerta toisensa jälkeen muurilla palat kolisevat. Ideoita?

1 kommentti:

Partasen emäntä kirjoitti...

Siis jessus että tuo Kola on edistynyt! Varmasti se nolla on enää vain ajan kysymys. :) Ja Nokin menoa on aina yhtä ilo seurata!