lauantai 27. joulukuuta 2014

kisakuulumisia, ja "mitä jos pysähdyttäisiin edes vähäksi aikaa pohtimaan" -avautumista

Tänään käytiin vuoden viimeisissä kisoissa Lahdessa. Radat olivat varsin mukavia ja ihan tehtävissä. Ensimmäisellä radalla olisin voinut lyödä vaikka pääni pantiksi, etten saisi Nokia kolmannen hypyn väärälle puolelle, vaikka yrittäisin. Mutta toisin kävi. En tosiaan yrittänyt saada väärälle puolelle, mutta sinne se vain lipsahti. En kyllä ohjannutkaan taaksekiertoon, mutta tämä johtui juuri siitä ajatuksesta, että ei se voi mennä väärälle puolelle. Loput radasta meni hyvää kyytiä, tosin yksi rima putosi.

Toisella radalla pisteltiin hyvällä sykkeellä nolla. Ihan radan lopussa homma meinasi levitä, kun kepeillä vedätinkin vähemmän kuin olin ajatellut ja olin siksi ihan autuaan myöhässä kaksi hyppyä myöhemmin. Kieltoa ei tullut, vaikka olisi kyllä voinut tulla.

Kolmannella radalla Noki tulee tosi kivasti radan alun, kiihdyttää vauhdin hyvään sykkeeseen - eikä sitten enää pysty kääntymään keppien toiseen väliin. Alusta oli selvästi liukas useiden koirien jalkojen alla ja rypäisyjä nähtiin huomattavasti enemmän kuin vaikka Vuokkosilla. Noki ei juurikaan kaatuillut tai kompuroinut, mutta sen eteneminen tuntui oudon hipsuttelevaiselta ja varovaisemmalta kuin yleensä. Noki ei keppivirheitä harrasta ja sen muistan nähneeni, ettei se kerta kaikkiaan millään saanut käännettyä kakkosväliin itseään. Kova vauhti ja liukas alusta ovat oletettavin syy virheelle. Otettiin kepit uudestaan ja sen jälkeen Noki-possu karkaa A:lta ilman vapautuskäskyä. Otetaan A uudestaan ja tullaan pois radalta. Harmitti se, ettei päästy testaamaan rataa loppuun. Olisin halunnut nähdä, miten Noki suoriutuu puomi-putki -erottelusta ja miten takanaleikkausvalssi toimii kisatilanteessa. Testaamatta jäi, sillä reaktio A:lta karkaamiseen tuli ihan selkäytimestä.

...ja sitten se avautumisosuus.

Aika ajoin sitä törmää juttuihin, jotka hämmästyttävät ja kummastuttavat pientä kulkijaa niin, etten vain voi ymmärtää. Tällä kertaa tarkoitan juttuja, jotka esitetään täytenä totuutena ja varmana faktana. Ja sitten kuitenkaan ei vaadi minkään valtakunnan monimutkaisia logiikan riemuvoittoa hipovia ajatuskuvioita, että nuo ns. faktat osoittautuvat huojuviksi kuin korttitalot. Riittää, että pysähtyy vain ihan vähäksi aikaa pohtimaan.

Pari päivää sitten facebookin ihmeellisessä maailmassa päädyin keskusteluun, jossa yhtäkkiä tajusin aiheuttaneeni herneenpalkoja sellaiseen kirsuun, johon en ollut alkuunkaan tajunnut palkoja istuttavani. Täysin vilpittömin mielin ja ajattelematta vähääkään, että kommentissani olisi mitään "mielipideosuutta" totesin, että minä en koe agilityssä voittamista ollenkaan olennaisena tai järkevänä tavoitteena, koska Nokin kanssa tuo tavoite ei ole lainkaan realistinen.

Näin. Sellainen mielipide.

..En vieläkään voi ymmärtää, että tuo osoittautui jonkun toisen mielestä mielipidelausahdukseksi, jonka voi kumota Faktalla ja Totuudella.

Ja Fakta ja Totuushan oli siis se, että on ihan höpöhöpöä, että vain joillakin roduilla (tässä yhteydessä bortsulla) voi voittaa. Yritin toistaa väitteeni sellaisena kuin se oli (eli että perrolla voittaminen ei ole yhtä todennäköistä kuin joillakin muilla roduilla), mutta ei. Minua pidettiin täysin älyttömänä, kun kehtasin kirjoittaa, että voittaminen riippuu osaltaan rodusta. Lopulta minulta pyydettiin matemaattista todistelua mielipiteeni tueksi. Ensin tuntui naurettavalta, että alkaisin taulukoida ja laskea keskiarvoja, koska suurehkon vaivan näkeminen itsestäänselvyyden vuoksi tuntuu aika pehmopään hommalta. Jäi kuitenkin niin vahvasti fiilis, että minua pidettiin aivan aivokääpiönä, että sisuunnuin ja laadin sen himputin taulukon. Taulukko osoitti, että perrolla voi makseissa voittaa, jos muut epäonnistuvat ja luokassa on vähän koiria - eli ainoastaan muiden epäonnistumisen kautta. Lisäksi prosenttiluvut kertoivat, että perron nollalla voitetaan alle 5% todennäköisyydellä kun bortsun nollalla voitetaan liki 30% todennäköisyydellä. (En sitten saanut enää mitään vastausta tähän taulukointiin, vaikka sitä minulta varta vasten pyydettiin. Höh.)

Siis ihan oikeasti. Joku halusi keskiarvoja ja taulukointia, että voi uskoa, että toisilla roduilla voittaa todennäköisemmin kuin joillain toisilla? Oikeasti? Totta ihmeessä makseissa bortsuilla voittaa todennäköisemmin kuin vaikka nöffillä (tai espanjanvesikoiralla tai kultaisellanoutajalla tai labbiksella tai dalmatiankoiralla tai...)

Ja tänään kisojen jälkeen kohtasin jälleen väitteen, joka ensikuulemalta kuulostaa ihan järkevältä, mutta yhtään enempää ajateltuna kyseinen väite on suorastaan järjetön. Tähän väitteeseen olen törmännyt paljon myös Hyvinkään hallin alustan osalta. Itse en halua tuossa hallissa kisata, koska alusta on (ollut ennen alustan vaihtoa?) liukas ja koirat kaatuilevat (/ovat kaatuilleet) enemmän kuin vaikka Ojangossa. (Tällä hetkellä vahvassa harkinnassa on jättää kisaaminen myös VAUn hallissa, koska alusta oli koiralle huomattavan liukas.) Tuosta Hyvinkään alustasta on väännetty niin kauan kuin minä olen agilityssä kisannut. Ja kerta toisensa perään törmää siihen samaan väitteeseen: koirat eivät kaatuile alustan takia vaan siksi, että ohjaajat ohjaavat huonosti eivätkä kerro ajoissa käännöksistä.

Tavallaanhan tuo väite kuulostaa järkevältä. Monesti koiran kaatuminen johtuu siitä, että ohjaaja kertoo kääntymisestä myöhään. Mutta sitten, kun väitteen linkittää siihen, että kaatumiset eivät voi johtua alustasta, päädytään väkisinkin seuraavaan ajatusketjuun: Jos koira ei voi liukastua alustasta johtuen, ovat kaikki alustat täsmälleen yhtä pitäviä tai koirat pystyvät ylläpitämään kitkaa tilanteissa, joissa sitä on vain vähän. Ja tässä kohdassa ainakin allekirjoittanutta alkaa ihan lievästi epäilyttää, että voiko tuo väite tuohon muotoon laitettuna enää pitää paikkaansa.

Ja jos ei allekirjoita sitä, että sora, betoni, tekonurmi ja jää ovat alustoina koiralle yhtä pitäviä, niin silloin lienee väkisinkin sen asian äärellä, että joku alusta on toista liukkaampi. Ja tämä johtaa väistämättä siihen, että jos joku alusta on liukkaampi kuin toinen, niin liukastuminen on jälkimmäisellä todennäköisempää. Ja tästä päästään takaisin ohjaamiseen. Koira kestää pitävällä alustalla huomattavasti enemmän häiriötä ohjaajalta, koska koira pystyy hallitsemaan kitkan avulla liikkumistaan paljon tehokkaammin kuin liukkaalla alustalla. Toki toiset koirat ovat erittäin taitavia sietämään häiriötä myös liukkaalla alustalla. Ja jos käännöksistä kerrotaan ajoissa, koira ei liukastele niin paljon. Mutta tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että koiran kaatumiset eivät voisi johtua alustan liukkaudesta. Tietenkin ne voivat. Jos koira pystyy korjaamaan huonoa ohjaamista hiekkakentällä, mutta ei lyhytnukkaisella kuluneella tekonurmella, niin silloinhan kaatuminen johtuu nimenomaan alustasta. Sama ohjaaja, sama koira, vain alusta muuttuu. Eihän tuossa silloin VOI ottaa syytä pois alustan liukkaudelta. Niinku ihan aikuisten oikeesti hei.

Sehän on aivan täydellisen eri asia väittää, että osa koirista kaatuilee välillä sen takia, että omistaja on ohjauksineen myöhässä kuin väittää, että alustalla ei ole mitään tekemistä kaatumisten kanssa. Ensimmäinen väite on looginen ja itsestäänselvä, toinen väite on täysin epälooginen alusta loppuun asti. Ja jos toinen väite on epälooginen, se tarkoittaa, että tietyissä halleissa jotkut koirat kaatuvat herkemmin kuin muualla ja näissä tapauksissa se johtuu hyvin pitkälti alustasta.

Jos tämä vaatii vielä empiiristä todistelua, niin voin jäiden vahvistuttua tulla juoksuttamaan merenjäälle ja seuran hallille asian suhteen epäuskoisia. Lupaan ohjata ajoissa, kunhan testaamaan tuleva lupaa juosta kummallakin alustalla yhtä lujaa samoilla kesälenkkareilla. Sen jälkeen toivon asiassa epäuskoisten laativan edes jonkinlaisen lausunnon tekstin kommenttiosoioon siitä, miten alusta joko vaikutti tai ei vaikuttanut kaatuilemiseen.

(Lisäksi tämän päivän "ei se alustasta johtunut vaan huonosta ohjauksesta" -väitteen epäuskottavuutta lisää se, että moni koira kaatui tullessaan putkesta. Koirat siis pyrkivät kääntymään putkesta ohjaajan suuntaan, mutta menivät turvalleen, kun G-voimien jyllätessä ponnistus tapahtui vinosti kohti mattoa ja suurella voimalla. Tälläisessä radan kohdassa ohjaajan mahdollisuudet häiritä koiraa ovat jokseenkin minimissä.)

Avautuminen päättyy tähän.

3 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Itse en ollut VAU:n kisoissa, mutta näin videon pätkän, jonka yksi seurakaveri oli ottanut. Sama suora, jonka päässä tehtiin 360 asteen käännös. Eri tekniikoita, kokeneita ohjaajia, koirat kyljellään tai alapää pettää. Koirat on nykypäivänä opetettu kääntymään tiiviisti, mutta niiden on myös pystyttävä luottamaan, että alusta, jolla ne hyppäävät, on pitävä. Olisi aivan epistä kesken kisan vaatia uutta tekniikkaa sen liukkaan alustan takia. Minä en ole niin hyvä ohjaaja, että uskaltaisin mennä agi-kisaamaan tuohon halliin. Toko- ja rally-toko-kisoihin se alusta kyllä sopii.
Toinen juttu oli tuo herneenpalkojuttu. Aika jännä, että joku siitä palkokasvit nenuunsa veti. Se, mitä sanot, on realismia. Portugeesi, hyväkin, loistavalla ohjaajalla voi voittaa vain, jos muut epäonnistuvat. Sen verran raskas koira se on. Mutta kun sen asian hyväksyy ja iloitsee siitä, että tulee puhtaita ehjiä suorituksia, niin so what. Joskus voi onni potkaista kuitenkin. :-)
Mukavia treenejä teille edelleen
ja hienoja ratoja. Niitähän olette tehneet tähänkin asti.

toivottavat Jaana, Saaga, Friida ja se erirotuinen Greetta (9v, ei bortsu vaan sheltti)

emilia kainulainen kirjoitti...

Jaana, onko kisoista siis jonkinlaista koostevideota, josta näkisi, miten eri ohjauksilla koira kääntyy tuolla alustalla? Jos sen saa nähdä, niin olisi vallan kiinnostavaa.

Jaana kirjoitti...

En saanut siitä YouTube-osoitetta esiin, ja se on kaverin sivuun upotettu, joten ei taida onnistua. Yritin kyllä. Varmaan jotenkin suojattu tai sitten ladattu muualle kuin YouTubeen.