Ensin kuitenkin tärkein: saatiin nolla. :) Ja voitettiin sillä maksi ykkösten eka rata.
Ikävä kyllä tuolla radalla olin NIIN keskittynyt, että jostain halvatun syystä eläydyin Nokin muurisuoritukseen niin paljon, että tein täysin käsittämättömästä syystä varsahyppelyn ja laskeuduin todella paskasti, joten polvi muljahti. Loikka ei voi jäädä huomaamatta (videolla 43 sekunnin kohdalla). Loppurata meni itsellä lähinnä nilkuttaessa, vaikkei sitä videolta niin vahvasti näekään. Radan päätteeksi tiesin, että nolla tuli, mutta päällimmäisenä oli adrenaliiniryöppy polven takia. Kädet tärisivät ja hain Maijan ja Anninan ohjeistamana jäitä kanttiinista. Nähtäväksi jää, joutuuko raahautumaan lääkäriin..
Toisen radan pystyin juoksemaan, vaikka polvi tuntuikin (ja tuntuu edelleen) vähän oudolta. Tällä radalla oma keskittyminen oli lähinnä omassa jalassa. Rata meinasi mennä täysin pieleen heti alusta (ja oikeastaan menikin), kun Noki ensimmäistä kertaa ikinä karkasi lähdöstä. :O Mielessä on häilynyt jo parissa kisatilanteessa, että Noki saattaa karata ja nyt se sen teki. Kuin ihmeen kaupalla erotin yleisön seasta Katjan äänen. Katja karjui, että "se karkasi!" tai jotain vastaavaa. En tiedä miten ehdin reagoida niin nopeasti, mutta sain välittömästi ohjauksesta kiinni, käänsin Nokin kolmosputkelle ja ryhdyin tekemään rataa. Rata meni erittäin hienosti aina kolmanneksi viimeisenä olleille kepeille asti. Keppien puolivälissä tajusin, että olen väärällä puolella keppejä. Suunnitelma oli ollut mennä toiselle puolelle, mutta jalan takia keskittyminen oli vähän heikkoa ja unohdin täysin vaihtaa puolta. Niinpä oma linjani oli toiseksi viimeisenä olleelle renkaalle tosi huono, jouduin väistämään rengasta ja niinpä Noki tulee viimeiselle hypylle huonosti ja rima putoaa.
Jos rima olisi pysynyt, oltaisiin voitettu toinenkin startti. Nyt sijoituttiin vitosella toiseksi. Voiton vei nopeammalla vitosella Siiri-portugeesi ja Sanna. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti