Tänään Kolan kanssa sujui pitkästä aikaa kuin vanhoina hyvinä päivinä. ;) Tehtiin radanpätkää, jolla Anna käski heittää koiran edessä olevalle hypylle kuin keilapallon, jolloin ohjaaja itse pystyy jäämään seuraavan hypyn luokse ohjaamaan rataa eteenpäin. Kolalle nyt irtoamisessa ei ole _pienintäkään_ pulmaa. Se menee kyllä pitkällekin, jos vaan tietää, mihin pitäisi mennä.
Se meni oikein mainiosti. Suorastaan loistavasti! :) Kola irtosi, teki tarkasti ja juuri niin kuin pitikin. Ja nopeasti. Täysillä. :)
Harjoiteltiin myös keppejä. Kola irtoaa myös kepeille erittäin hienosti, löytää ensimmäisen välin ja tekee kepit tarkasti. Anna sanoi, että Kola saisi tehdä kepit hieman pää matalampana, mutta siihen ei ainakaan vielä puututtu. Ja mulle riittää oikein hyvin se, että kepit sujuvat kaukaakin lähetettynä - jos nyt on pää vähän pystyssä, niin ei haittaa. ;) Minun ei siis tarvitse olla keppien vieressä näyttämässä aloituskohtaa, vaan Kola osaa kyllä hakea kepit itsekin. Täytyy vähitellen lisätä vielä etäisyyttä ja tehdä erilaisia kulmia säännöllisesti, että keppeihin tulee vielä lisää varmuutta.
Anna-koutsi kehaisi, ettei kaikki ykkösluokassa kisaavatkaan tee keppejä yhtä näppärästi kuin Kola! Jei. :)
Tulevaisuuden haasteena on renkaan suorittaminen. Se ei ole koskaan alkanut sujua kovinkaan luotettavasti. Sitä siis treenataan ainakin ensi kesänä, jos ei sitä ennen ehditä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti