Maija majoitti mökilleen Nemin ja Mökön seuraksi Nokin, Hipin ja Kaukon. Mökiltä oli sopiva vartin matka Kotkan iltakisoihin, joten mikäpä sen parempaa: mökkeilyä JA agilityä.
Kisat venyivät ja venyivät ja vanuivat ja jännitys loisti poissaolollaan. Vasta juuri ennen omaa vuoroa jännitys hieman heräsi.
Ensimmäisenä makseilla oli vuorossa agilityrata. Neljäs rima putoaa, mahdollisesti siitä syystä, että oma vauhtini putoaa. Meinaan unohtaa radan ja joudun sekunnin murto-osan miettimään, että "mihin seuraavaksi, apua". Lisäksi keinulle lähetän puomikäskyllä jarruttamatta lainkaan. Lopputuloksena todella ilmava lentokeinu. Suoranainen kiitorata kohti avaruutta.
Hyppärillä teen jotain puolivalssin tapaista ja rintamasuuntani on kohti Nokia neloshypyllä, joten rima putoaa. Muuten rata menee "virheittä" - tosin Noki tekee ihan liian monta ylimääräistä kieppiä, kun en ehdi suoran putken päähän ohjaamaan.
Maijulle suurkiitos suoritusten taltioinnista! :)
---------------------------------
Tänään käytiin Nokin kanssa ns. äkkilähtönä (Anna ilmoitti treenipaikasta 35 minsaa ennen treenien alkua :D ) Anna Heinosen vetämissä treeneissä. Olipas taas ihan erilaista verrattuna muihin aikaisempiin treeneihin. Noki toimi taas jotenkin tosi hyvin ja teki juuri sen mitä sen käskin tekemään. Rata tuntui tosi haastavalta ja siinä oli hirmuisen monta sellaista juttua, jotka olivat niin minulle kuin Nokillekin hyvin vieraita.
Niinpä olin aika varma, että homma menee enemmän tai vähemmän plörinäksi. Jotain kertonee omasta agility-itseluottamuksestani seuraava tapahtuma: Lähdettiin ensimmäistä kertaa tekemään rataa ja päästiin aina esteelle 15 asti ennen kuin unohdin radan. Koutsi ei siis keskeyttänyt rataa missään kohtaa eikä Noki tehnyt väärin. Ehdin ajatella siinä rataa tehdessä, että "Tämä menee vissiin niin huonosti, ettei koutsi viitsi keskeyttää." En tajua, miksi tuollainen tyhmä ajatus tuli mieleen, mutta tulipa silti. Eihän se toki sitten niin ollut. Paljon korjausehdotuksia saatiin, mutta ei se missään nimessä kai kuitenkaan huonosti mennyt, kun päästiin omasta mielestäni meille (lue: minulle) haasteellinen rata noinkin pitkälle ilman virheitä. :)
Täytyy vaan oikeasti opetella luottamaan omaan osaamiseen. Nokiin luotan kyllä oikeastaan ihan täysin. Itseeni en.
3 kommenttia:
Olipas hauska nähdä teidät livenä, kun tätä blogia tulee ahkeraan seurattua ja Nokin edistystä myös. Näppärä poikahan tuo on menemään ja teillä yhteispeli pelaa hyvin. Nollat ovat vain ajan kysymys. Meillä Friidan kanssa on vielä hippasen matkaa teidän tasollenne ;-) Mutta vauhtia oli tällä kertaa hienosti silläkin.
Onnea matkaan seuraaviin kisoihin.
Tosi hyvältähän toi alkaa näyttää. Liikut itse paljon reippaammin ja ohjaat rohkeammin (=luotat Nokiin)kuin vielä jokin aika sitten. Nokilla alkaa olla oikein hyvä vauhti. Hyvä te! Kyllä ne nollat alkaa sieltä kohta napsahdella.
Sanna the kasvattaja
Jaana, ai katsopas, se portugeesilauma olivat siis te! :) En nähnyt Friidaa radalla, harmi kyllä.
Sanna, itseluottamus ja rohkeus saisi varmaan vieläkin kyllä kasvaa, sillä tuo yksi ainoa jaakotus tuntui ihan hurjalta riskiltä, kun Noki on sen sekunnin murto-osan selän takana enkä tiedä mitä se sillä hetkellä mun ohjauksesta lukee. :D Mutta totta on, että itselläkin on olo, että alan tajuta pikkuhilja ohjaamisesta ja Nokin kanssa tekemisestä jotain. :)
Lähetä kommentti