Papu 10 viikkoa

Outi käytti hirmuisen kuvaavaa sanaa Gilbertistä, Papun veljestä: "Se on kipakka." Tosi osuva adjektiivi! Papukin on kipakka. Vähän sellainen sähköisesti ritisevä paketti. Se tykkää touhuta ja se tykkää touhuta juuri sellaisia juttuja, mitä se tykkää touhuta. Eikä siihen kysytä muilta lupaa ellei ole pakko. ;) (No. Kolalta on välillä pakko. Muilta ei.) Eilen Papu kipakasti yritti pakottaa kylässä olleen Mökön leikkimään, mutta leikkiasennossa räyhäämisestä ja Mökön edessä pompahtelusta huolimatta Mökö ei pakottunut. Mutta koska Papu TAHTOI, metelin määrä oli huomattava. :D

Papu osaa kymmenen viikon iässä seuraavat asiat:
* Se tunnistaa oman nimensä hirmu näppärästi. Ja myös väännökset nimestä kuten "Paapeli" ja "Paputski".
* Papu osaa käydä pissalla ja kakalla heti, kun sen vie ulos. 
* Se osaa istua odottamaan, kun iltaruuan jälkeen saa puruluun. Mutta ei se mitään käskyä siihen osaa, enkä ole tuota mitenkään sille edes opettanut. Se vain aina istuu alas odottamaan. :D
* Se osaa kulkea hihnassa hämmästyttävän hyvin. Panta aiheuttaa "TÄMÄ KUTITTAA!!!" -jämähtämisiä kyllä ja välillä maailma ympärillä vain vie huomion niin, että sitten odotellaan että Papu on tuijotellut elämää ympärillään tovin, jotta voidaan taas jatkaa matkaa. Mutta se ei saa mitään "APUA IRTI KAULASTANI!!!" -hepuleita tai roiku hampailla hihnassa. Olisi toki hirmu mukavaa kuljettaa sitä mahdollisimman paljon irti, mutta Mellunmäki on mikä on. Täällä on ensinnäkin niin paljon ihmisvilinää, että on liki mahdotonta varmistua siitä, ettei pentu sinkoudu vieraiden jalkoihin. Toisekseen alueen asukkaista useat ovat muslimeita, jotka eivät halua pentua iholleen - mikä minusta on aivan jees, ei tarvitsekaan haluta. Kolmanneksi: autoteitä on mahdotonta välttää. joten irti pitämistä tapahtuu vain hyvin pienissä määrin kaupunkialueella.
* Papu tietää, että agilityhallilla tapahtuu kaikkea hauskaa riehumista.
* Papu osaa lähteä heitetyn lelun perään ja tulla lelun kanssa takaisin.
* Sillä on selvästikin ajatus siitä, että se voi ehdottaa tekemistä ja joskus nämä ehdotukset johtavat kehuihin ja palkkaan.

Eli käytännössä pentu osaa paljon ja ei mitään. :) Mitään varsinaisia temppuja se ei osaa ainoaakaan, enkä ylipäätään ole tietoisesti sille opettanut oikeastaan mitään muuta kuin sitä, että minun kanssani on hirveän hauskaa puuhata.

Tänään mennään treffaamaan Yuppi-veljeä ja kahta muuta vesikoiralasta sekä käydään Mustimirrilässä puntarilla. Ilman puntariakin osaan sanoa, että Papu on kasvanut ihan hurjasti. Enää sitä ei pysty kantamaan käsivarren päällä, koska käsivarteni on käynyt liian lyhyeksi. Iso pikku-Papu! :)