Niinhän se elämä heittelee, että kun tarpeeksi monta päivää putkeen on röyhkeämpi ja röyhkeämpi, niin lopulta JU-TUM. Papua alkaa taas tulla pataan niin että raikuu. Eihän se montaa sekuntia kestä, mutta varmaankin tuntuu aika samalta kuin joutuisi tehosekottimeen.
..ja eihän Papu tyhmä ole. (Sillä on vain aika lyhyt muisti.) Aamuisen mylläkän jäljiltä taloudessa asustaa jälleen hieman nöyrempi tenava. Luulen, että nöyryyttä kestää taas vähintäänkin muutaman päivän ajan. Ehkä jopa viikon? Nähtäväksi jää. ;)
(Röyhkeydessä mentiin sille tasolle, että toissapäivänä Papu maistoi Kolan rintakarvoja ja eilen se nykäisi Kolaa hännästä. Äänekäs palaute siitäkin tuli, mutta vain äänekäs. Fyysinen tuuppaaminen jäi tuolloin vielä tekemättä. Ja pelkkä ääni - se on vain pelkkää ääntä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti