lauantai 19. marraskuuta 2011

BATin kisoissa

Hyvinkäällä BATin kisoissa fiilis oli jotenkin tosi leppoisa. En oikein osannut jännittää kuin vasta ihan siinä lähtöpaikalle kävellessä.

Anne Saviojan rata oli ihan mukava: ei erityisiä ansapaikkoja tai muuta paniikin aihetta. Suoraan sanottuna tämäkin rata tuntui ykkösten ratoja helpommalta. (Olisi enemmän kuin mielenkiintoista päästä testaamaan kesän ekoja ykkösten ratoja uudelleen Nokin kanssa. Selviäisi, että onko sitä oikeasti oppinut jotain tästä lajista vai ovatko nämä kakkosten radat ihan todellakin helppoja.)

Kontaktit sujuivat luotettavasti ja nopeasti. Kepit onnistuivat kuin treeneissä, kun muistin vedättää. :) Eipä siinä jää minulle sitten kovin paljoa ihmeteltävää, kun Noki tekee sen mitä osaa ja minä näytän mitä sen pitää tehdä. Viimeistä hyppyä kohti juostessa tiesin, että nyt saatiin nolla. Kulunutta aikaa en osannut arvioida, mutta kuulin sitten maalissa, että aliaikaa tuli. Ja varmaan myös luva-nolla.

Lopulta selvisi, että sijoituttiin tuloksella itse asiassa ykkösiksi, joten kotiintuomisena oli nollavoitto! :O Voitettiin 21 muuta koirakkoa ja jopa yksi nollan saanut bortsu!




Toinen rata sujui myös varsin mallikelpoisesti. Ainoastaan radan ensimmäinen rima aivan minulle käsittämättömästä syystä putosi, joten tuloksena oli aliaikavitonen.

Kakkosissa on takana tällä hetkellä 7 starttia, joista 1 nollavoitto, kolme aliaikavitosta, yksi yliaikavitonen, yksi kymppi ja yksi 15vp. Olen tuloksiimme sikäli erittäin tyytyväinen, että ensimmäistä kahta starttia (vitonen ja 15vp) lukuunottamatta kaikki lähdöt ovat tuntuneet jotenkin tosi hallituilta. Ei kaaosta tai paniikkia. Ja etenkin: ei hyllyn hyllyä. :) Ykkösissä lähes joka toinen tulos on hylly, joten tämä on huimaa parannusta!

Noki on alkanut hallita kierroksiaan entistä paremmin. Se odottelee vuoroaan radan reunalla täysin hiljaa, häntä ja pää rennosti roikkuen. Se näyttää lähes apaattiselta. (Tänään jopa jossain kohtaa hieman mietin, että onko jotain pielessä, kun ukkeli oli niin rauhallinen.. ;) Ja kun kävelemme lähtöpaikalle, se herää eloon, alkaa karjua ja hyppiä. Maalissa Noki kulkee kanssani pois radalta ja tuijottaa minua jännittyneenä. Se tietää jo rutiinin: nyt on palkkapallon aika. :)

2 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Nokin kepit ovat aivan supermakeat - siis aikaisemma blogituksen katsottuani - enkä yhtään ihmettele, että nollia pukkaa noin muutenkin. Paljon onnea! Me kisataan Friidan kanssa huomenna pitkästä aikaa vielä ykkösissä - eikä kiire ole pois. Te olette kyllä alta aikayksikön tuolla menossa kolmosissa. Noki on lahjakas tyyppi - eikä ohjaajassakaan mitään vikaa ole ;-)

Anonyymi kirjoitti...

HURRJASSTI onnea! Olette Nokin kanssa tehneet kovasti töitä ja se näkyy.
On hienoa, että oikeasti jaksat panostaa agilityyn, eikä vaan treenillä vaan myös pohdinnalla!
Ja Noki on liikkumiseltaan ja muutenkin ihan jätti-siili;)

Sanna the kasvattaja