Tänään ei tehty suuren suuria tuloksia.
Ekalta agiradalta toinen rima putosi (syystä, että __?___ ). Sen jälkeen rata sujui mallikkaasti ja kivasti, kunnes hukkaan Nokin selän taakse. Hetken kuluttua löydän Nokin, kun Noki ilmestyy ihan väärälle puolelleni. Sen jälkeen pyöräytän Nokin kieltovitosen kanssa hypylle. Hyppypaikka ja -asento on kuitenkin niin huonot, että rima putoaa. Siitä 15vp ja niin hyvä etenemä, että kiellon pyöräytyksestä huolimatta oltaisiin oltu kai sijalla 4. tai 5. nollalla.
Tokalta agiradalla homma sujuu jälleen oikein mukavasti, kunnes päästään okserille asti. Noki hyppää jotenkin huonosti ja jalat huitovat, kun se yrittää levitoida okserista yli. Ei ihan onnistu, joten okseri rysähtää. Sen jälkeen Noki löytää kyllä kepit, mutta rontti jättää viimeisen välin tekemättä, kun minä ennakoin hivenen seuraavaa estettä. Sika-Noki. Sen lisäksi radalla on putki, joka on aseteltu niin, että eipä olla moisella sijoittelulla putkea koskaan aiemmin tehty. Noki ei tajua koko putken suuta, vaan kiertää koko U-putken ennen kuin saan sen törkättyä putken oikeaan päähän. Alkoi naurattaa tosi kovasti, kun Noki näytti suurelta kysymysmerkiltä putken suuta etsiessään. :D
Kolmas rata oli hyppäri. Jälleen rata sujui oikeinkin mallikelpoisesti. Harmi kyllä pituudella Noki hyppää jotenkin tosi lievästi vinoon ja erittäin pituuden reunassa, joten se huitaisee pituuden reunamerkin kaaduksiin ja laskeutuu alas kepin väärältä puolelta. Noki lukee ohjauksen jatkon sinne, mihin rata jatkuikin, joten kun ei korjattu pituuden suoritusta, saatiin hyl. Tällä radalla huippuhetki on keppien jälkeen toisena ollut hyppy. Ohjasin sen tosi mainiolla valssilla, sillä Noki pystyi lukemaan radan etenemistä täydellisen upeasti ja se laskeutui ihan mielettömän makeaan paikkaan. :) Jesh! Valssinkin voi näköjään tehdä minun kropallani oikein - vaikkakin todella harvoin.. ;)
Tulokset eivät siis tosiaan päätä tänään huimanneet, mutta itselle jäi kisoista vahvasti sellainen tunne, että tänään oma tekemiseni oli tasaisempaa kuin koskaan aiemmin. Tiesin, mitä teen, missä teen ja milloin teen. Ja kaiken lisäksi kroppani teki lähes poikkeuksetta juuri niin kuin sen piti tehdä. Ei ollut pätkääkään sellainen olo, että rata tuli suoritettua taistelemalla, vaan liikkuminen tuntui helpolta ja vaivattomalta. Mahtavaa, mahtavaa! :) Lisäksi maltoin ja muistin pysäyttää Nokin kontakteille, kun alla oli jotain muuta kuin nolla! Hyvä minä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti