Koirat ovat kerrassaan taitavia lukemaan tilanteita. Viikonloppuna voin ihan hyvin käydä kuuden ja seitsemän välissä aamulla juomassa tai vessassa, eikä lauma aloita aamusählinkiä tai ryhdy jonottamaan aamiaista. Joku koirista saattaa nousta jaloilleen ja seurailla perässä raukean rauhallisena, mutta yleensä ainakin kaksi kolmesta pysyy pedeissään ja jatkaa unia. Toisin on arkiaamuina. Silloin sählinki alkaa heti, kun nousen ylös. Toki valtaosa arkiaamuista on helppo erottaa viikonlopusta, kun yö päättyy herätyskellon soittoon. Mutta sähläys alkaa myös niinä arkiaamuina, kun herään ennen herätyskellon soittoa.
Paitsi ei tänään. Nousin muutamaa minuuttia ennen kellon soittoa, ja hämmennys oli oikeasti aika suuri, kun Noki makasi kyljellään eikä eväänsä väräyttänyt noustakseen ylös. Piti oikein vilkaista, että onko sillä kaikki okei. Ja kun Noki ei noussut ylös, jatkoi koko muukin lauma sitkeästi yötä, vaikka oikeasti oli jo aamu. :D Joku outo syy sai Nokin tulkitsemaan, että on viikonloppu. En kerta kaikkiaan keksi, mistä se johtuu, sillä nousin täysin normaaliin arkiaamuaikaan. Lopulta Noki havaitsi virheensä ja lähti kiireesti aamupalajonoon, joten muukin lauma sai jalat alleen.
Ehkä Nokin kalenteri vain oli unohtunut näyttämään sunnuntaita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti