torstai 25. elokuuta 2016

treeneissä

Ihan superit Iinan treenit - jälleen kerran. :) Luottoa, nopeutta, uskallusta.. ..ja uusia oivalluksia siitä, mikä on mahdollista.

Viime viikolla kokeiltiin ulkokulmien ohjaamista vetämällä. Siis karsittiin kaikki kikkailu pois ja vain juostiin. Tuon treenin perusteella piirimestaruuksissa ohjasin "vain juoksemalla" - ja se toimi sielläkin. Ja tällä viikolla treeneissä Iina pisti testaamaan "vain juoksemista" tai ehkä lievästi japanilaisehkoa ohjaamista monessa eri kohdassa. Ihan älyttömän hauskaa! Homma toimi kummallakin koiralla kuin junan vessa. Nokin kanssa toki astetta paremmin, koska luotan sen takaakiertoihin hurjasti enemmän kuin Pikan vastaaviin.

Tässä treenien viimeinen veto. Puomin jälkeen ohjaajan jalat kirkuvat hoosiannaa ja kiihdyttäminen tuntuu juoksuhiekassa tarpomiselta. :D On se silti vaan helppoa sitten, kun yhteinen sävel lähtee raikumaan oikein huolella ja kumpikin tekee oman osansa täysillä. :)

sunnuntai 21. elokuuta 2016

piirinmestikset

Lauantaina käytiin mustavalkoisten kanssa ottamassa osaa Helsingin seudun kennelpiirin piirimestiksiin ja sunnuntaina vuorossa olivat joukkuskabat. Pika pääsi ensimmäistä kertaa edustamaan seuraa joukkuekoirana ja Noki oli joukkueessa jo ties miten monetta kertaa. :)

Yksilöradoilla paketti ei ollut kasassa missään kohdassa ihan täysin. Noki tuli renkaasta ohi, kun sille lähestyttiin vaikeasta kulmasta, takana odotti putki ja minä valssasin renkaan edessä. En lähtenyt korjaamaan, koska tilanne tuli niin yllättäen, enkä enää olisi saanut oikeastaan mitenkään pakettia takaisin kasaan. Myös radan lopussa tuli kaikenlaista hässäkkää, kun ensin yliohjasin ja sitten aliohjasin. :D Toisella radalla pisteltiin tosi hyvää kyytiä puoliväliin asti. Sitten tulee välistäveto, josta pitäisi päästä lähtemään ihan hiton haipakkaa eteenpäin, mutta eihän siitä päässyt. Jään nallina kalliolle, kun Noki karauttaa ohitseni ja se on sitten siinä. En vain ehdi kertomaan, mihin pitää mennä.

Pikan ensimmäinen rata kaatuu putkesta kaarrattamiseen. Arvasinkin jo etukäteen, että jos joku kohta ei toimi, niin se on juuri se. Putken jälkeen ollutta hyppyä ei voinut jäädä ohjaamaan, koska jatkoon oli hirmuinen kiire. Ja koska Pika saa mahdollisuuden kaarrattaa, niin senhän se tekee. Pinkoo hypyn ohi tukka hulmuten. Toisella radalla väännetään maailmanlopun nolla, kun oikein mikään kohta ei suju vaivattomasti. :D Ei se videolta niin pahalta näytä: vähän töksähtelee siellä täällä, mutta juostessa se tuntui siltä, ettei missään vaiheessa päästy yhteiseen rytmiin kiinni.

Tänään joukkueradalla otetaan kielto pituudelta, kun pituuden jälkeen oleva putki syöttää jaloille ja polven leikkauksen jälkeen olen ollut noiden putken eteen juoksemisten suhteen aika kauhuissani. Pelkään ensisijaisesti omien polvieni puolesta, vaikka toki siinä koiraakin voi sattua pahastikin, jos putkesta tulee suoraan jaloille. Pikan radalla kyseinen pelko aiheuttaa sen, etten uskalla jäädä ohjaamaan pituutta, vaan yritän päästä mahdollisimman pitkälle ennen kuin Pika ehtii putkeen. Eihän siinä sitten tietenkään mikään enää ohjaa pituudelle, joten Pika tulee siitä ohi. Ja tämän seurauksena päästään testaamaan juuri sitä, mitä käy, kun koira ja ohjaaja tulevat putken suulle yhtä aikaa. Suusta pääsee kovaääninen kirosana ja tunnen, miten kasvoille leviää todella synkkä ilme. Siinä kohdassa otti päähän aivan todella huolella se, että olin joutunut riskeeraamaan terveyteni typerän ratapohjan vuoksi. Onneksi tuomari ottaa huoleni tosissaan, kun käyn ennen maksien rataa kysymässä, että kai tuomari muuttaa rataa makseille, koska kyseinen kohta on vaarallinen. Rata muutetaan ja hyvä niin, koska en tiedä mihin päätökseen olisin Nokin ohjaamisen osalta tullut. Olisinko ottanut riskin ja juossut 17 kiloisen koiran eteen? Vai olisinko vain päästänyt Nokin tulemaan putkesta ja sitten elänyt hetkessä ja yrittänyt vain estää hylkäyksen? En tiedä.

I-hahin medijoukkue tekee Pikan kieltovitosen lisäksi nollan, nollan ja kympin, ja lopputuloksissa joukkueemme kipuaa pronssille. :) Maksit nakuttavat kolme hyllyä ja vitosen, joten tuloksilla juhlitaan joukkueen kesken hilpeän "no sehän meni tasaisesti" -tunnelman vallitessa. :D

Pika joukkueradalla, kielto jaloille syöttävää putkea ennen


Noki joukkueradalla, muurin palikka putoaa ja keppien jälkeen ohjaaja kikkailee koiran ohi hypystä


Pikan yksilöhypäri, jossa tulee kohtalaisen monta hyllyä :D


Viimeisen videon lopussa taustalla joku nauraa, että siinä ei jäädä hinkkaamaan - mehän siis Pikan kanssa jatketaan matkaa jokaisen hylkäyksen jälkeen. En oikein nykyään enää koe mielekkääksi lähteä korjailemaan, kun ei se korjailu johda kovin kauheasti mihinkään. Paljon mukavampaa molemmille on jatkaa matkaa ilman töksähtelyjä, jos se vain mitenkään on mahdollista. Keppivirheet korjaan ja selkeät ohjauksesta huolimatta otetut kiellot, mutta jos Pika (tai Nokikin) tulee hypystä ohi tai irtoaa väärään putken päähän, niin mitä sitä hinkkaamaan, rytmi vain menee ihan mönkään sellaisesta ja hauska vauhdikas tekeminen katkeaa. :) Etenkin, kun on enemmän kuin todennäköistä, että hypyn ohitus johtuu siitä, että olen ohjannut hypyn huonosti tai tehnyt jotain muuta sellaista, että koira tekee väärän esteen.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

seuran omissa kisoissa

Tänään käytiin juoksemassa mustavalkoisten kanssa yhteensä neljä rataa. Kerrankin pääsi juoksemaan kaksi samaa rataa ja kerrankin saatiin kummallekin mustavalkoiselle hyvä sujuva rata, jolloin pääsin vähän vertaamaan, että miten pojat liikkuvat toisiinsa verrattuna. :) Rinta rinnan ne menivät, sillä aikaeroa kertyi Nokin voitoksi noin 0,5 sekuntia ja tuo ero tuli kahdesta laukasta, joiden aikana Pikan rata töksähti. Muuten pojat pistelivät aivan samaa tahtia.

Oli kyllä kaiken kaikkiaan varsin kiva kisapäivä. Pikan kanssa tekeminen alkaa tuntua paljon tutummalta kuin ikinä aiemmin. Pystyn ennakoimaan ja luottamaan, eikä koko ajan tarvitse mennä "oho kato se reagoi noin oho hups viuh wroom oho" -tunteella. :D Ekalla radalla tosin Pika sanoi Wroom ja sinkoutui suoralta putkelta kohti ääretöntä, mutta minä olin auttamattoman myöhässä kertomaan muutakaan. Ne hetket, kun minä olin paikalla kertomassa mitä tapahtuu, Pika noudattaa annettuja ohjeita hirmuisen hienosti. :)

Nokin kanssa ekalla radalla rimat räpsyivät ihan huolella. 65cm rimat ja Nokin hedelmäpelinä pyörivät silmät ja kierrokset aivan katossa saivat aikaan sen, että kolme rimaa putosi. Toisella radalla putoaa yksi rima, kun ohjaan huonosti. Lisäksi Noki vapautti itsensä puomilta. En ollut ollenkaan osannut edes ajatella, että se tekisi niin, joten en osaa reagoida, vaan jatkamme rataa. Tämä tietää sitä, että piirimestiksissä käskytetään vähän tiukemmin kontaktille ja sen jälkeen seuraavissa kisoissa mennään kontaktinatsilinjalle. :) Virheestä ulos.

Päivän neljästä radasta kolme päätyi videolle:







Tässä linkissä rinta rinnan juoksevat mustavalkoiset. Toivottavasti videoiden kohdistus toimii.. En lupaa varmaksi. :D
Noki hyp 140816 vs. Emppu ja Pika I-Hah Ojanko 14.8.16 by emppu

lauantai 13. elokuuta 2016

love is in the air

..Nyt sitten odotellaan ja katsotaan, tuleeko Pikasta toistamiseen isäpappa. Jos näin käy, on Vivaracho-kennelissä lokakuun puolivälistä eteenpäin tiedossa pentujen täyteistä aikaa. :)

tiistai 2. elokuuta 2016

Haminan kisat

Olipas kerrassaan mukava kisamatka Maijan kanssa Haminaan. Sää oli vähän turhan kuuma, mutta siitä selvittiin, kun koirille oli tarjolla amme täynnä viileän raikasta vettä. Pika ei viihdy kuumassa, joten kastelupiste oli todellakin tervetullut lisä.

Pikan kisapäivän huomiot:

1) Puukeinu on ongelma. Se laskeutuu niin hitaasti, että Pika ei sellaista osaa tai halua odotella. Tai sitten keinu tuntuu muuten inhottavalta, koska eka suoritus oli ok, mutta toisella radalla se tuli keinun sivusta pois.

2) Erittäin positiivinen huomio on se, että A ja erityisesti puomi on miljoonasti parempi ja nopeampi kuin koskaan aiemmin. Treeni tuottaa tulosta, jee!! :)

Muutenkin Pika menee hyvällä asenteella. Kaarteet kyllä valuvat, kun en uskalla ohjata niitä kieltojen pelossa kunnolla.. ja ennen puomia Pika käy näyttämässä kauniilta kameran edessä.. :D Mutta ollaan samalla radalla ja tehdään hyvää yhteistyötä.



maanantai 1. elokuuta 2016

juostaan, juostaan! Asennetta!

Arvelin, ettei kukaan ole yön ja aamupäivän aikana siirrellyt eilisen juoksupuomiasetuksia, joten kahden aikaan otettiin viimeisistä lomapäivistä iloa irti ja palattiin juoksupuomin pariin. Ja niinhän se oli, että rakentamani setup oli paikoillaan koskemattomana. Jes!

Tänään tehtiin 8 suoritusta, joista 2 oli huonoja yhden jalan osumia, yksi etujalkojen osuma, yksi etujalka+takajalka -osuma ja 4 hyvää takajalkojen osumaa. Ei siis yhtään varsinaista loikkaa, mutta kahden/kolmen jalan osumia 75%.


Pikan kanssa puolestaan tehtiin Asennetta Kontakteihin -treeni, jossa Pika ensin turhautetaan Nokin treenien kuunteluttamisella ja sitten tehdään täsmäiskuna yksi ainoa suoritus, jossa tavoitteena tehdä A ja puomi vauhdikkaasti ja edetä muutenkin täysillä. Suoritus kesti noin 10 sekuntia ja palkkaaminen noin 50 sekuntia, eli minuutissa olimme kentältä pois. :D Ja Pikahan totisesti palkkasi itseään ihan koko sen 50 sekuntia. ;)

7 vuotta puhdasta kultaa

Tämän synttäripojan kanssa käytiin vielä mahtavan päivän päätteeksi tekemässä juoksupuomia. Tänään tekeminen ei ollut niin "tasalaatuista" kuin viimeksi - ja syy on se, että tehtiin tänään 3 metrin putken kautta. Epätasalaatuisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että välillä osuivat takajalat, välillä etujalat, välillä yksi jalka ja sekaan mahtui yksi loikkakin. Kolme suorituksista oli ns. "huonoja osumia" ja yhdeksän hyvää osumaa. Jatketaan tällä setupilla vielä seuraavallakin kerralla ja katsotaan sitten, pitäisikö lähteä nostamaan puomia. :)