sunnuntai 30. elokuuta 2015

2,5 viikkoa takana

Tällä hetkellä tuntuu aavistuksen epäuskoiselta, että olisin työkunnossa 3 viikon päästä. Mutta ehkä toipuminen ottaa harppauksen eteenpäin, kun pääsen kepeistä eroon ja jalan lihakset palaavat taas aktiiviseen käyttöön.

Ranteet ovat huonina. Ei tee mieli siirtyillä edes sohvalla ranteiden varassa.
Pikkurillit, erityisesti vasen, tuntuu inhottavalta. Ehkä orastava jännetupen tulehdus tai vastaava?
Pohkeessa tuntuu vähän samalta kuin huitoisi nokkosilla ihoa. Ihoa kihelmöi ja polttelee. Kihelmöinti ja polttelu tuntuvat siinä kohdassa, missä tunnoton muuttuu tuntevaksi. Lisäksi säären kudoksilla on tottumista siihen, että koukistaessa kudokset kiristyvät. Sekin polttelee jalan sisällä, kun sopivasti koukistaa. Myös tunnottomaan säären alueeseen on tottumista.

Näiden kanssa kyllä selviää ja poltteluun on aika tottunut jo. Aluksi se tuntui hurjalta.

Ikävintä on se, että jalka kerää nestettä, jos olen missään muussa kuin makuuasennossa. Nesteen kertyminen ei satu, mutta tunne on kerrassaan ällöttävä. Pohkeesta tulee pinkeä ja iho tuntuu kireältä. Ja kun nestettä on päässyt kertymään, sen poistuminen tuntuu kestävän ikuisuuden, vaikka makaisi sohvalla jalka kohotettuna.

Polvi koukistuu tällä hetkellä noin 90 astetta ja suoristuu hyvin, joskin suoristaminen vielä toistaiseksi vihloo varsinkin aluksi.

Näistä lähtökohdista ei siis tunnu siltä, että olisin kolmen viikon päästä valmis seisomaan 5-8 tuntia yhtä soittoa, kun tällä hetkellä pyrin pääsemään makuuasentoon alle vartin istumisen tai seisomisen jälkeen, jos vain mahdollista.

Mutta kuten sanottua, ehkä asiat lähtevät etenemään, kun kepeistä luopumisen jälkeen jalan aineenvaihdunta saa vauhtia lihasten käytöstä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs pennuille kuuluu? Onko isän kaksoisolio luonteeltaan isänsä kaltainen? Ovatko jo muuttaneet uusiin koteihin?

emilia kainulainen kirjoitti...

Muuttivat omiin koteihinsa. Harmi kyllä polven leikkaus tuli sellaiseen saumaan, etten ehtinyt näkemään pentuja enää viimeisimmän videon kuvaamisen jälkeen. Olen saanut kuitenkin kuulla pentujen kuulumisia sen verran, että ilmeisen reippaita ja iloisia otuksia ovat edelleen uusissa kodeissaan. :) Toivottavasti pääsen näkemään pentuja livenäkin jossain vaiheessa.