Noki lähti Sannalle ja Raimolle sittenkin jo tänään. Ja suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Jäi väliin tämän illan agility ja kaikki muukin aiottu.
Alkoi erilaisen viikon erilainen ilta:
Putkisto oli pulputtanut oudosti jo monena päivänä...
Näin aloitetaan huono tarina. Huono tarina alkaa aina siitä, että ryhdytään kertomaan kerrostalon putkistosta. Ensinnäkin. Putkisto on asia, joka ei kiinnosta juuri ketään eikä sen ajatteleminen aiheuta kiinnostusta. Toiseksikin. Putkistolla tarinan aloittaminen paljastaa ihan liian nopeasti - itse asiassa ihan välittömästi - tarinan huippukohdan. Mitä ideaa sitä tarinaa sitten enää on kertoa, kun jokainen lukija arvaa, miksi agility ja kaikki muukin aiottu jäi väliin?
No. Kerron silti, mutta lupaan olla lyhytsanainen ja nopea.
Putkisto oli siis pulputtanut oudosti jo monena päivänä. Itsehän en putkistoista mitään ymmärrä, joten luulin, että jossain lähiasunnossa tehdään mahdollisesti jotain typerää putkijuttua. Pul pul pul, se sanoi. Tiskit olivat olleet tiskialtaassa jo päiviä odottamassa parempaa hetkeä. Tänään se hetki koitti. Melkein. Ryhdyin laskemaan vettä tiskialtaaseen. Ei uppoa. Alepasta sai Kodin putkimiestä. Sinne lorahti. Ei auta. Toinen lorautuskaan ei auttanut.
Niinpä luovuin hetkeksi tiskausajatuksesta. Tuokiota myöhemmin tietokoneen äärestä noustessani ja pahemman kerran pulputtavan tiskialtaan luokse kävellessäni luovuin tiskausajatuksesta ihan kokonaan ja ajatukset siirtyivät isännöitsijän numeron etsintään, sillä vettä tuli ihan väärään suuntaan. Ja vesi oli jännää mustanruskeaa vettä. Nam. Lopulta vettä tuli tiskiallas täyteen ja tiskikone ylitäyteen. Niin täyteen, että vesi pulppusi lattialle.
Isännöitsijän edustaja saapuu yllättävän nopeasti, kun mainitsee, että lattialle tulee vettä. Putkimies tulee melkein yhtä nopeasti, kun isännöitsijän edustaja soittaa, että "ei tämä aukea minun konsteilla vaan vettä tulee lisää ylös".
Pyörivä vieteri -kone sai lopulta jotain aikaiseksi, vaikka putkimies puhuikin tunnin röörejä rassattuaan jonkun putkiauton tilaamisesta ja todella hankalasta tilanteesta. Vesi kulkee taas sinne suuntaan mihin sen pitäisikin kulkea. Keittiön parketti näyttää märältä.
Sen pituinen se.
Ja nyt istun täällä hienoisen kaoottisessa kodissani ilman kumpaakaan koiraa. Nokin kunniaksi on sanottava, että se otti kaiken hässäkän, vieraat miehet ja ärjyvän vieterikoneen tyynesti kuin vesivahingot olisivat sen arkipäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti