kisaamista ja sairauslomaa

PORSKin kisoissa tänään Noki teki jälleen tasaisen varmaa työtä. Ensimmäistä rataa ei tullut videoitua, ikävä kyllä. Seitsemäntenä radalla ollut U-putki imaisi väärään päähän, kun en saanut käsiteltyä Nokin linjaa sellaiseksi, että se olisi valinnut oikean pään. Muutoin rata oli hyvän tuntuista ja hallittua, nopeaa etenemistä. Aliaikaa kertyi hieman alle 10 sekuntia, vaikka ei tehty kontakteja missään määrin hätiköiden tai kiireellä. Rata päättyi puomiin ja hyppyyn ja koska alla oli hylly, juoksin puomin jälkeen maalihypyn ohi minkä kintuistani pääsin ja vapautin Nokin vasta, kun itse olin jo maalialueella. Hienosti Tiitiäinen jäi kontaktille istumaan ja lähti vasta luvan saatuaan perääni. 8)


























Toisella radalla jo rataan tutustumisessa oli tunne, että "tää ei oo mun rata". Rataprofiili oli yhtä kiemuraa ja kieputusta eikä ainoaakaan suoraa linjaa löytynyt. Rata ei siitä huolimatta oikeastaan ollut kovinkaan vaikea - löysin yhden ainoan ansakohdan. Mutta jotenkin rata ei vaan tuntunut hyvältä.

Rataan tutustumisessa kävelin takakulman hyppy-U-putki-pituuden ympärillä kerta toisensa jälkeen, kun en oikein saanut sitä kohtaa mitenkään järkeväksi tai omille jaloille sopivaksi. Tuntui, että en vain saa sitä kohtaa haltuun. Ja niinhän siinä kävi, että olin autuaan myöhässä ja pihalla kuin lumiukko kisatilanteessakin. Valssi puomin jälkeen tuntui ihan typerältä ratkaisulta, mutta Noki on persjätöissä karannut pari kertaa kontaktilta. Niinpä otin varman päälle ja valssasin. Valssin jälkeen vein Nokin ihan turhaan pitkälle kohti seuraavaa hyppyä ja olin myöhässä putken jälkeen. Noki lipsahti selän taakse ja unohdin melkein radan ja kaiken tämän sählingin perusteella Noki saa pituudelle niin kurjan ponnistuspaikan ja minun liikkeeni on yhtä kaaosta, joten Nokilla ei oikein ole mitään toivoa suorittaa estettä oikein. Videossa lukee, että oltaisiin saatu vitonen, mutta kymppihän siitä tuli, kun saatiin pituudesta sekä kielto että virhe. Ilmeisesti siksi, että paloja kaatui ja Noki tuli pituuden sivusta pois..

Rata oli melkoista pyöritystä ja käännöstä käännöksen perään, joten sikäli voinen olla ihan tyytyväinen, että selvittiin siitä noinkin pienin "vaurioin". ;)




edit. Ai niin! Tunnustaako joku, että kuka hitsi se oli, kun sanoi kisojen ilmoittautumisessa, että "ai TÄMÄ on SE Noki!" Oliko se joku, joka minun pitäisi ehkä tietää tai tuntea? (Pahoittelen, jos oli. Kasvo- ja nimimuistini on äärimmäisen huono.) Tosin veikkaan, että kyseessä oli sellainen joku, joka tuntee Nokin (ja Kolan?) muttei niinkään minua.. ;)

Illalla huomasin, että Nokin kynsi on lohjennut. Voi pylly. Huomenna mennään Sannalle näyttämään varvasta. Oma veikkaukseni on, ettei ole mitään toivoa, että kynnen voisi säästää. Kolan vastaavalla tavalla pituussuunnassa lohjennut kynsi poistettiin, joten mikäpä säästäisi Nokinkaan kynnen.. Kolasta tulee siis tulevan kuukauden (?) ajaksi treenikoirani ja varmaan myös kisakoirani. Eiköhän me Kolankin kanssa uskaltauduta kisaamaan, nyt kun ei ole mitään tekosyytä ("En mä ehdi/jaksa/pysty kahdella koiralla kisaamaan...") olla kisaamattakaan. ;) Onneksi on kaksi koiraa, koska kynnen paranemiseen menee kuitenkin useampi viikko, ja olisin ihan rikki ja hajalla, jos pitäisi piiiiitkät viikot vaan maata kotona kun muut saa treenata! ;)

edit. Sanna ei onneksi joutunutkaan kuorimaan koko himputin kynttä, joten sairausloma jää vain pariin viikkoon. Hieno homma. :)