Pikan puomiprojekti otti tänään aimoharppauksen eteenpäin. Pääsin Tean treenikaveriksi ja sain siten kallisarvoiset apupalkkakädet käyttööni, joten rohkeasti vain namialusta puomin alastulolle, Tea puomin alastulon viereen merkiksi siitä, että "täällä on palkkaa" ja ei kun menoksi. Putkesta vauhtia ja kohti puomia! HUISKIS! Pika meni kuin Tikka Tuulispää... ja jarrupoljin punaisena hehkuen se yritti rikkoa fysiikan lait ja pysähtyä ihan pikkuisen yllättäen tulleelle palkkapisteelle. :D
Toinen suoritus olikin sitten jo paljon hallitumpi. Yllättäen. ;) Pika on kaikessa omituisuudessaan hurmaava hahmo. Kun kerran käsketään, että "Ota!" niin sitten kai vaan otetaan, ei siinä sen suurempia kevätjuhlaliikkeitä tarvita pysäytyksen palautukseen. Ensin pari toistoa Tean ja namialustan kanssa, sitten toisto niin, että namialusta on paikallaan ja Tea vähän kauempana. Sitten pelkällä namialustalla muutama toisto ja sitten ta-DAA, puomi on palautettu 2o2o-puomiksi.
Tehtiin jälleen myös keinua - ja jälleen Pika karkaili sinne itsekseenkin tekemään. Ensimmäisen (ja nopean) suorituksen jälkeen himmasi tokalla vähän, mutta teki kuitenkin koko ajan keinua rohkeasti ja reippaasti.
Minun ihana Pokemoni:
Jäähdyttelylenkin jälkeen on vielä höyryjä:
..ja mahtavan superpäivän päätteeksi Kola tekee vielä jotain sellaista, mitä se ei ole eläessään _ikinä_ koskaan milloinkaan tehnyt: se käy leikin tohinassa kyljelleen. Pikaa tosin alkaa vähän jännittää, kun herra Hirviö tuolla tavalla on puolustuskyvyttömässä asennossa, mutta leikki jatkuu silti. Kolan luotto Pikaan on aivan hämmentävän suuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti