maanantai 7. toukokuuta 2012

lihanhimoisia suorituksia

Jauheliha, minä, Noki ja Kola käännettiin kuonomme kohti Ojankoa ja Anun ja Taran seuraa. Kolan tarkoitus oli tehdä ensimmäistä keppiväliä sopivassa vireessä (eli mahdollisimman hallitussa vireessä) ja Nokin tarkoitus oli tappaa jauhelihaa 2on2off-suorituksen jälkeen.

Kolaa joutui jälleen ihan fyysisesti pitelemään, että se pystyi tulemaan oppimistaajuudelle. Pitelin sitä rauhallisesti haliotteessa ja Kola osaakin jo ihan mukavasti laskea kierroksiaan. Tosin kierrokset sitten nousevat todella pian ihan liian ylös, jos treeni on sille hivenenkin epäselvä tai vaatimukset liian korkealla. Ja kun kierrokset menevät punaiselle ja Kolan aivo alkaa piiputtaa ja savuta, Kola keskittyy vain huutamiseen, hyppimiseen ja sinkoilemiseen ilman mitään hallintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kola saa palkan oikein tehdystä asiasta, mutta palkattu toiminto ei millään tavalla ala esiintyä tiheämmin, vaan Kola yhä edelleen tarjoaa ihan mitä tahansa toimintaa kiinnittämättä mitään huomiota siihen, mistä toiminnosta on äsken palkan saanut. ..Hallinta ei siis näyttäisi olevan myöskään Kolalla itsellään, vaan tassut vievät ilman, että hallintalaitteessa eli aivossa on mitään tietoa tapahtuvista asioista. No. Onneksi keppikulmissa on mahdollista vaivattomasti aloittaa niin helpoista jutuista, että Kola saa heti jutun juonikuviosta kiinni. :)

Kola teki sekä avokulmasta ekaa väliä että umpikulmasta ekaa keppiä. Tehtiin sitten pari kertaa ihan koko kepitkin ja Kola oli asiasta aivan lieskoissa. :) Pakon sanelema viikon tassulepo ei ainakaan helpota kierrosten hallintaa. ;) Mutta olen aika varma, että Kolankin kanssa saadaan tämän kesän aikana kepit sellaiseen kuntoon, että mennään hakemaan nolla poikineen ykkösistä ensi kesään mennessä. :) Ja kunhan saan Kolan estevarmuuden kohdilleen, on todella TODELLA jännää nähdä, mihin lukemiin Kolan etenemä (m/s) pompsahtaa. (Oikealla tavalla vauhdikas meno tosin edellyttää, että opin pienentämään Kolan kaarteita todella rankalla kädellä.)

Noki puolestaan teki muutamat toistot puomilla. Jauheliha on tosiaan aikamoinen moottori. Tehtiin ensin pari kertaa pelkkää alastuloa ja Noki vilahti salamana oikealle paikalle ja tarjosi eteen tuijottamista ihan maanisena. Vapautui myöskin lähes ajatuksen voimalla. :D Sen jälkeen tehtiin koko puomi niin, että Anu oli etupalkan vartijana. Selvisi, että Tiitiäiseen voi luottaa, vaikka parin metrin päässä tuoksuillaan huumaa raaka naudanjauheliha. Noki seisahtui kuin seinään ja vapautui VÄLITTÖMÄSTI ekasta käskystä. Lisättiin puomin jälkeen hyppy ja sen taakse ihanainen Liha. Toimi. Sitten lisättiin vielä suorana ollut putki hypyn taakse ja vasta sinne piiiitkän matkan päähän Liha. Jep. Toimi. Noki sinkoutui puomia pitkin kuin laukaisualustalla etenevä superraketti, seisahtui kuin pleksiin plätsähtäen alastulolle ja vapautui sillä nanosekunnilla, kun huusin "mennään!" :D Lisäksi Noki tarjosi treenin loputtua 2on2off-paikkaa ihan pyytämättä A:lla, kun oltiin oman vuoron päätyttyä menossa lepäilemään. Ihan maanisena pikku-ukko tuijotti kuolajojo suusta roikkuen, että "KATO MITÄ MÄ OSAAN ANNA LIHAA!" :D Ja tietystä annoinkin. :)

Tehtiin lopuksi vielä muutama kontaktitreeni niin, etten sanonut mitään vaan seisoin A:n vieressä. Noki karjui LIHAAAAAA, mutta hetken karjuttuaan totesi, että ehkä varmempaa on mennä kontaktin alastulolle. Olikin. Siitä sai heti vapautuskäskyn ja pallerollisen herkkua. Nam.

Tästä on hyvä jatkaa. Kummankin kanssa. :)

Ei kommentteja: