Suuntasin uudenvuoden viettoon vuokramökille, johon karvaturvat eivät olleet tervetulleita. Niinpä ukkelit jäivät Lahteen vanhemmilleni. Oletus oli, etteivät pojat paljon pommeista perusta, mutta varmuuden vuoksi toive oli, etteivät koirat ulkoile ilman hihnan suojaa räjähtelyjen aikaan.
Vuoden vaihtuessa tulikin sitten mökille Lahdesta viesti, että pojat nukkuvat rauhallisesti. Kola oli sentään höristellyt jossain vaiheessa korviaan ja kiinnittänyt edes jotain huomiota epätavallisiin ääniin. Iikku ei ollut välittänyt äänistä tuon taivaallista vaan oli elänyt elämäänsä onnellisuuskuplassaan.
Voin siis jälleen kerran huokaista helpotuksesta: ei paukkuarkuutta tänäkään vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti