vitsin pikkari, senkin paksupöksy!

Pika oli tänään varakoirakkoilemassa Iina Asunnan treeneissä. Teemana oli Alen Marekovicin kuviot. Tähän asti (pahana) tapanani on ollut kertoa uudelle kouluttajalle heti kättelyssä, että "Tää on vielä ihan nuori ja tää ei osaa puomia kovin hyvin eikä A:ta ollenkaan eikä keppejäkään oikeestaan ja mä en vielä oikein itsekään tiedä, miten tätä ohjataan.." Olin jo luettelemassa saman litanian, mutta sitten ajattelin, että hitto enkä sano. Olen kerrankin hiljaa ja sanon vain, että ei tehdä A:ta radalla.

Ja ihan kuin sanoakseen "HAH MITÄS TÄSTÄ SANOT JA SIITÄS SAIT!" Pika kuunteli ohjausta todella hyvin, teki puomin vauhdikkaasti ja hienosti ja teki kepit osana rataa! :O Huh. :) Keinu sujui ensimmäisenä tehdystä lentokeinusta huolimatta ongelmitta ja hyvällä vauhdilla. Keinulta alkanut serpentiini tuotti ensimmäisen hypyn osalta ensin ongelmia. En millään meinannut keksiä oikeaa ajoitusta, jolla saan Pikan oikealle puolelle hyppyä, mutta silti vapautan sen ohjauksesta tarpeeksi ajoissa, että se ehtii reagoida hyppyyn. Kunhan vain löysin oikean ajoituksen, lopun serpentiini meni kuin itsekseen. Ei tarvinnut ohjata Pikaa vaan pelkästään juosta eteenpäin, niin Pika hoiti oman hommansa eli poimi matkan varrella olleet hypyt. :)

Jäi ihan todella hyvä mieli. Pystyin tekemään rennosti ja luottavaisesti hommia tuon paksupöksyn kanssa. (Se on ihan totta todellakin paksupöksy: sen reisimuskelit ovat ihan lähiaikoina ottaneet sellaista massaa, että Pika tarvitsee kohta bodarihenkiset salihousut peittämään hirmuisia lihaksiaan. :D )

Vitosen jälkeen Iina laittoi  hypyn, koska satoi vettä ja puomi oli liian liukas tuollaiselle lähestymiselle.