perjantai 26. helmikuuta 2016

jotakuinkin uskomatonta.

Sain isännöitsijältä vastauksen, ettei taloyhtiön vakuutus maksa tapettien poistoa. Lähetin reklamaation lopulta isännöitsijälle ja remonttifirmaan sekä lähestyin päätöksen kyseenalaistaen taloyhtiön vakuutusyhtiötä.

Ja tänä aamuna kymmenen aikaan Remontti Mies vielä toisti puhelimessa minulle suunnitelmansa: hän tsekkaa pohjatyön läpi, päällystää vanhan alle jäävän tapetin öljymaalilla ja tapetoi vanhan päälle.

Kaiken tämän vääntämisen, olen-ilkeä-ämmäilyn, vänkäämisen ja "miksi et luota minuun edes vähän?! :((("/"ei, minä en luota sinuun" -parisuhdekriiseilyn jälkeen silmäni olivat pudota paikoiltaan, kun menin viemään panttivankitapetteja asuntooni. Tapetit oli poistettu. Jokaiselta seinältä. Kokonaan.

Niin kuin että: mmmmmitä ihmettä. :O

Aamukymmeneltä puhutun puhelun ja iltaviideltä tehdyn panttivankien palautuksen välillä oli siis tapahtunut se, jonka tapahtumiseen uskomisesta olin jo luopunut ja todennut, että taistelu jatkuu sitten, kun tapetit alkavat kupruilla.

Seinä oli kitattu ja tasoitettu ja riisuttu tapeteista. Ihan oikeasti. En melkein usko sitä vieläkään.

Harmi, etten koskaan saa tietää, mistä tämä yhtäkkinen mielenmuutos lopulta johtui. Oliko vanha tapetti niin huonosti seinässä kauttaaltaan, että se tyyliin putosi seinältä, kun siihen koski? Vai olinko minä niin paskamainen akka, että Remontti Mies (tai esimiehensä) totesi, että on helpompi tehdä niin kuin haluan? Ja olisiko tuon pohjien tsekkauksen seinissä pysymisen osalta voinut vaikka tehdä ennen kuin maalaa koko halvatun seinän valkoiseksi?

Mutta eipä siinä. Oli syy mikä tahansa, niin nyt tapetit laitetaan putsatulleja tasoitetulle pohjalle. :) Huraa!

Ei kommentteja: