torstai 18. helmikuuta 2016

no niin:)

Sieltähän se tulla tuplahti.

En ehtinyt yhtään päästä kisafiilikseen, kun pitkän työpäivän jälkeen nappasin lauman autoon, lämmittelylenkitin ja tutustuin rataan. Viidentenä koirakkona mentiin radalle treenifiiliksellä - jos edes sillä. Oikeastaan menin molemmat radat ihan sellaisella "tässä me nyt sit hölkättäis ja tässä matkan varrella on noita esteitä Nokille hypittäväks" -asenteella. Omasta ohjaamisesta puuttui kaikki asenne ja osa kaarteista valui sen johdosta.

Lisäksi toisena olleella radalla totean ensimmäisen putken jälkeen, että "mitäs helvettiä mä täällä teen", joudun seuraavan hypyn oikealle puolelle, vaikka tarkoitus oli mennä vasemmalta ja leikata kepeillä ja ohjata siis kepit vasemmalta puolelta. Mutta oho kun on sen edeltävän hypyn väärällä puolella, niin yhtäkkiä sitä sen seurauksena on myös keppien väärällä puolella ja kappas kun siinä keppien aikana ehtii miettiä monta ihmeellistä asiaa. Ehdin siinä miettiä mm. sen, että en lähde tekemään persjättöä keppien jälkeen, vaan nyt perhana tunkkaan muurille takanaleikkauksen ja sitten on pingottava hyvää vauhtia seuraavaan takaakiertoon. Keppien aikana tehty yhtäkkinen planB toimii ihan niin kuin olisin radan suunnitellutkin juuri sillä tavoin suoritettavaksi. :D Seuraava apua-apua-apua -kohta tulee ennen A:ta, kun näyttää hetken siltä, että Noki lipsahtaa ansaputkeen. Karjaisen, ja menetän käsityksen siitä, missä olen. Päädyn seisomaan paikalleni ja huitomaan kädellä liikennepoliisin näköisenä. Meinaa tulla kielto, mutta ei onneksi tule. Että aikamoista sekoilua kaiken kaikkiaan. ;)

Mutta nyt on suurin agilityhuolenaihe pyyhkäisty pois. Tuplanolla ehti jo hieman stressata. Kyllä me ne puuttuvat 3 irtonollaa ehditään tässä kevään aikana värkätä, ellei nyt ihan ihmeitä tapahdu tai tule uusia saikkuja.



Ei kommentteja: