Lauantain kisoissa Nokin ja Rhoon kanssa juostun radan jälkeen jalka yhtäkkiä oli niin kipeä, että astuminen vihloi ihan todella huolella. Eikä se sitten tuntunut siitä tokenevan, joten Noki pääsi juoksemaan seuraavan radan Anninan kanssa. Nakuttivat nollan etenemällä 4,51, joten Noki ei minua jäänyt kaipaamaan, vaikkei ole Anninan kanssa treenannutkaan ikinä. Kolmannen radan alkuun mennessä kipu oli jokseenkin kadonnut, joten päätin mennä kokeilemaan, miten jalka kestää. Hyvinhän se kesti. Ei mitään ongelmaa radan aikana. Hutiloin kepeille lähetyksen ja kolmanneksi viimeisellä esteellä unohdan radan, joten siitä hylly.
Radan jälkeen astelin ulos hallista ja ehdin kävellä ehkä 50 metriä, kun yhtäkkiä jalka on taas aivan todella kipeä. Eikä radalla ollut kyse siitä, että olisin adrenaliinin takia missannut kiputuntemuksen. Radan lopun unohdus meni sen piikkiin, että tunnustelin polvea koko radan ajan ja tiedostin, että siihen ei satu, joten keskittyminen itse suoritukseen oli aika kevyttä.
Sen seurauksena päätin jättää Pikan startit väliin ja ajoin kotiin jalka vihloen. Eikä tilanne ole ainakaan parempaan mennyt. Yöllä heräsin kipuun ja päivää myöhemmin jalka on jotakuinkin käyttökelvoton.
Ai harmittaako?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti