Kolan sairasloman takia Noki on nyt kahtena viikkona päässyt treenailemaan sekä keskiviikkona että torstaina. Ja sekös Piksulle sopii! Keskiviikkona treenailtiin välistävetoja Annan johdolla ja sokea putkikulmakin tuli käydyksi läpi. Välistävedot ovat Nokille vielä aika haastavia, mutta kyllä pari hyppyä saadaan tehtyä pulmitta. Kolmannessa välissävedossa minä varmaan teen jotain mystillistä, eikä se oikein onnistu.
Sokeat putkikulmat sujuvat Nokilta hienosti. Putkea ollaankin treenattu kesällä runsain mitoin.
Torstaina tehtiin I-HAHin treeneissä ensin Annan johdolla eteen lähettämistä. Noki irtosi ihan mukavasti hyppy-putki-hyppy -suoralle kuten myös hyppy-pussi-hyppy -suoralle. :)
Toisena vuorossa oli takaakierto. Ja nyt täytyy kyllä antaa arvoa minulle itselleni, sillä takaakierto sujui Nokilta takuuvarmasti näin hienosti juuri siitä syystä, että se on yksi niistä asioista, joita viime kesänä treenattiin kerta toisensa jälkeen. Saatiin kehuja pikku-Mari -kouluttajalta ja treenikaverikin tuli kysymään Nokin ikää ja hämmästeli, että "kun se on teknisesti niin taitava!" 8) Kyllä siinä meinasi omistajan sydän sulaa. :) :)
Viimeisenä tehtiin vekkausta, joka onkin agilityterminä minulle ihan uusi. Ja ajattelutapanakin se on vielä hyvin hataralla pohjalla. Vekkaus on siis käsittääkseni sitä, että ei juostakaan suorinta reittiä esteeltä esteelle, vaan ainakin nyt aluksi myös itse juoksen tietyllä tavalla epäedullista (eli mutkan kautta) reittiä seuraavalle esteelle. Edullisen tästä reittivalinnasta tekee se, että koiran saa näin ohjaamalla suorittamaan hypyn siten, että seuraava hyppy on helpompi suorittaa, koska koira on välittömästi hypyn jälkeen paremmassa asennossa kohti seuraavaan hyppyä.
Tunsin mahtavaa oppimisen ja älyämisen iloa, kun huomasin, että pystyin juoksemaan niin, että Noki teki vekkauksen! Aivan uskomatonta. Ketterä kuin kananmuna ja silti osasin muuttaa juoksulinjaani. WAU.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti