taitavainen tiitus

Nokilla oli tänään ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon valmennusryhmän treenit. Juha Ruokonen tarjoili Allan Mattssonin radoista koottuja juttuja. (SM-tuomari Mattsson selkeästi herättää tunteita, sillä hänen ratateemojaan viljellään vähän siellä sun täällä eri koulutuksissa.) Teemana oli "vauhdista syheröön ja päinvastoin". :D

Ja hitsi.

Tiitiäinen toimi ihan valtavan hienosti rytmityskohdissa.

Esteet 4-8 Noki kääntyi tänään paremmin kuin yksikään siihen asti menneistä koirakoista (ja muut koirakot ovat siis minejä). :) Kolmosputki syötti niin hyvin neloselle, että ehdin mennä vitoselle rytmillä ja hyvin ajoitetulla valssilla jarruttamaan Nokia juuri ponnistusta varten.

Samat tiiviit ja hyvät käännökset saatiin tehtyä 14-17 -juoksusuoran jälkeen esteillä 18-21. Hypyllä 5/19 käänsin kummassakin kohdassa valssilla ja se toimi mahtavasti.

Tämän päivän ehdottomasti hankalin juttu olivat hypyt 10-11. En meinannut millään saada Nokia hypyn 11 takaakiertoon. (????) Outoa. Toinen Nokille selvästi uusi (ja siksi aluksi täysin epätoimiva) juttu oli päällejuoksu esteellä 14. Noki luki rintamaani niin vahvasti, ettei meinannut millään tulla suorittamana hyppyä vaan käänsi liikkeensä kohti pituutta. Palkattiin päällejuoksuun tulosta pari kertaa, minkä jälkeen ei sitten enää ollutkaan mitään hankaluutta saada Nokia hypystä 14 yli. Ei olla koskaan tehty päällejuoksua noin kohtisuorasta, joten erinomaista että sellainen kohta sattui tälle radalle. :)

Lisäksi Tiitiäinen sai tuulettaa ja nautiskella vauhdin huumasta, kun päällejuoksun jälkeen huusin heti putkikäskyn ja päästin Nokin "vapaaksi" etenemään omalla vauhdillaan kohti putkea 17. Sinne se lähti eikä taakseen katsonut. :D

Jalat hapottivat aika rankasti oman vuoron jälkeen, kun oltiin hinkattu ennen ja jälkeen puomia olevia juttuja ja siksi tehty puomia monia monia kertoja ja vielä treenattu päällejuoksun jälkeistä hyppysuoraa molemmilta puolilta ohjattuna. Sain Juhalta viimeisestä nollaratasuorituksesta tiukkaa kritiikkiä, kun esteillä 19-21 "luovutin" ja homma meni osaltani seisoskeluksi. Noki teki tuolloin kyllä ihan oikeat esteet ihan ok vauhdillakin, mutta ei missään nimessä enää antanut parastaan, koska minun ohjaamiseni muuttui paikallaan seisoskeluksi. Oikeutettu kritiikki, myönnettäköön. ;)

Treenistä jäi tosi hyvä mieli ja tunne, että Nokin kanssa pystyy vaikka mihin. Sama tunne jäi SannaK:n viikonloppukurssista: että Noki osaa ja itsekin osaan jo monia juttuja. Erityistä mielihyvää tämän päivän osalta omassa ohjaamisessani tuottavat ajoissa ja etenkin rauhassa tehdyt kääntävät valssit. :) Näissä tunnelmissa on mukavaa odotella lähestyviä SM-skaboja.