license to kill

Tänään käytiin katsomassa, miltä näyttää Iso-Antias Nuuksion kyljessä. Ensin törmättiin piiiiiiitkään suolampeen, jonka vesi oli kai lähelle 30-asteista, sillä viilentävästä vaikutuksesta ei ollut tietoakaan, kun rämmittiin etsimässä leiriytymispaikkaa. Tehtävä osoittautui mission impossibleksi, joten jatkettiin matkaa kohti Syvä-Antiasta ja Iso-Antiasta.

Lopulta päästiin perille ja voi sitä riemun määrää, kun pääsi kuoriutumaan hikisistä vaatteista ja pulahtamaan viileään - mutta ei todellakaan kylmään - veteen. 8) Koirat olivat molskahdelleet matkan varrella erinäisiin suolätäköihin ja mutapaikkoihin, mutta kuuma niilläkin oli. Nopeasti vedessä oli kolme koiraa ja kolme ihmistä.

Kolasta paljastui vesileikkien yhteydessä uusi piirre. Kun menin ensimmäistä kertaa veteen - siis ihan vaan matalaan rantaveteen istumaan - Kola alkoi hyppiä päälleni suorastaan vauhkona. Menin syvemmälle veteen ja vauhkoontumassa oleva elukka ui päälleni, joten oli pakko kauhoa rantaan.

Oma veikkaukseni toiminnan taustaksi = Kola on vihdoin keksinyt tavan päästä huomioimattomuudesta eroon: likvidoidaan typerä turhanpäiväinen huomiopihtari ja aloitetaan uusi itsenäinen elämä. License to kill, you know.

Tai sitten kyse oli.. paimentamisesta? Supersankari uimahousuissa? Hetkellinen mielenhäiriö?

Kun Kolalle pisti kepin suuhun, se lopetti päälleni kauhomisen ja vauhkoilun.

Noki innostui etsimään keppiä vedenpinnan alapuolelta ja hyvin vapautuneesti se painoikin päätään pinnan alle. Lopuksi Misse vs. Noki -matsin yksi eristä taisi päättyä Nokin erävoittoon. Noki myllytti Misseä kuin heikkopäinen ja Misse pyllähteli välillä Nokin voimasta, välillä pelkästä pyllähtämisen ilosta.