vaatimuksia edelleen

Mökille saapui kylään iskän veli, jota Kola on tähän asti aina vahdannut ja jonka seurassa se on rentoutunut vain hyvin vähän jos ollenkaan. Auto saapui pihaan ja koirat aloittivat pöhisemisen. Kielsin. Kola laski korvansa alas ja istui käskystä ulko-ovelle odottamaan lupaa päästä pihalle tulijaa katsomaan. Luvan saatua koirat ryntäsivät auton ympärille haukkumaan. Kielsin. Kola tuli luokseni (vaikken kutsunut), pysyi lähelläni, ja oli muutamaa vaimeaa pöhinää lukuun ottamatta hiljaa. Se ei pyrkinyt tulijan luokse ja harkitsi vielä vahtihaukkumista. Kielsin. Kola näytti siltä, että se luopui vahtimisesta ja siltä se tälläkin hetkellä vaikuttaa.

Tulija meni mökkiin sisälle ja me menimme koirien kanssa perässä. Noki meni sähläämään omiaan vieraan ympärille. Kola pysyi muutaman metrin päässä ja näytti siltä, että se tosiaan on luopunut vahtimisesta. Häntä pysyi normaalissa asennossa eikä Kola ollut varuillaan. Istuin vieraan lähelle. Kola tuli viereeni ja oli hiljaa. Kehuin Kolaa ja rapsuttelin sitä rauhallisesti. Kolan ilme ja eleet näyttivät rennolta. Se ei vahdannut vierasta.

Tällä hetkellä Kola nukkuu vieraasta parin metrin päässä. Se ei ole mennyt tulijaa katsomaan eikä sen tarvitsekaan mennä. En ole tutustumista sille ehdottanut enkä vaatinut. Tälläinen Kolan toiminta on erittäin suotavaa. :)