Kola kävi Riinalla fyssaroitavana. Jumissahan se oli, tietenkin. Komppua ahdisti ja ällötti ja kauhistutti...kunnes nostin sen hoitopöydälle ja Kola tajusi, mistä tässä on kyse. Se relasi lötköksi muutamassa minuutissa ja nautti joka solullaan tunnin ajan. :) Ja kun hoito oli ohi, noustiin ylös hoitopöydältä ja oli lopputarkastuksen aika, Kola oli jälleen oma huolestunut itsensä: "Kuka sinä olet, ja miksi hemmetissä sinä kopeloit selkääni?" Kotiin palatessamme Noki tarjoili jälkiruuaksi vielä kuolaisen vesikampauksen ja silmäputsauksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti