sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

naula, vasara ja treeniä

Hätä keinot keksii. Ei ehditty tänään Ojankoon kontakteja miettimään, kun ollaan Ahtialassa. Niinpä nakuttelin vanerista ja kahdesta puukalikasta kontaktin alastulon. Noki keksi ihan välittömästi, mistä on kyse, vaikkei olla koskaan moisella väkkärällä kontaktitreeniä tehty. :)

Ja mikä parasta, treeni agikentän ulkopuolella selvästi täysin eri maailmassa sai aikaan sen, että Noki vapautui lelulle mahtavasti aina ensimmäisestä vapautuskäskystä. Lisäksi Noki hakeutui ihan suoraan kontaktin päähän eikä kääntynyt minun puoleeni. Täytynee nakutella vähän kestävämpi versio ja tehdä sen kanssa treeniä jossain muualla kuin agikentällä, jos homma ei meinaa puomilla sujua.

Noki siis kyllä tietää, mitä pitää tehdä. Pitää vaan taas saada nostettua takaisin puomin alastulon arvo, koska sen arvo on selvästi Nokin silmissä romahtanut. Ei sinne niin kovin innolla kannata hakeutua, koska rata jatkuu jonnekin muualle. Nyt hinataan sitten urakalla alastulon arvoa takaisin sen ansaitsemiin korkeuksiin. :)


--------
Loppukevennyksenä Nokin ja Kolan yhteispuuhia. Kola on AIVAN rakastunut uuteen pieneen pehmeään laulavaiseen possuunsa ja Noki puolestaan inhoaa sikaa koko sydämestään. Ainoa Nokin ongelma on, että jos Kolalla on jotain, se on pakko saada. Mutta mitä tehdä sialla, joka on ällöttävä, limainen ja pitää kamalaa meteliä?

Ensimmäinen osa, jossa Kola ra-kas-taa. Sisältää traagisen loppukäänteen. 


Toinen osa, jossa Noki ka-deh-dut-taa. Ai mitäkö? Noki siis on niin uskomattoman polleana ällöttävästä siasta, että haluaa näyttää sian koko maailmalle tai ainakin näyttää sitä etenkin Kolalle mutta myös kaikille pöydän ympärillä istuville...ville..ville..ille...lle.... (Nokin ennätys tähän mennässä on 20 kierrosta pysähtymättä.) Suosittelen katsomaan äänten kera. Laulu sopii tilanteeseen kuin kärsä päähän.

Ei kommentteja: