Pikkari lähti eilen jälleen tekemään tärkeää lainakoiran työtä. Työkaveri kurvasi pihaan, jossa me Pikan kanssa jo odottelimmekin noutajaa. Pika ponnahti työkaveria vasten, vispasi häntäänsä ja oli onnesta soikeana - kuten aina. Takakontin avaaminen oli Pikalle merkki: "Tää lähtis nyt ajelulle, se on morjens, palvelijat nostakaahan mut kyytiin!" (Joo, ei se vieläkään osaa itse kiivetä takakonttiin, huoh..)
Luukku meni kiinni ja kyydissä istui tärkeän näköinen Lainakoira. Sinne menivät ja tänään on tarkoitus hakea Lainakoira takaisin kotiin. Ilmeisesti vierailu on sujunut hyvin ja juuri niissä merkeissä missä oli tarkoituskin, sillä viestin perusteella Pikan läsnäolo on vaikuttanut perheen tenaviin sopuisuutta ja mielenrauhaa lisäävästi. :)
Tällä kerralla ei huolettanut yhtään antaa Pikachua lainaan. Se on osoittanut olevansa mainio hoitopoika jo niin monta kertaa, että aika ihmeitä saisi tapahtua, jos Pika jotenkin erityisen kurjalla tai inhottavalla tavalla yllättäisi hoidossa/lainassa ollessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti