Tänään käytiin poikien kanssa RoburCupin viimeisessä osakilpailussa ottamassa kisafiiliksellä kontaktikokeilua. Ja voihan Tiitiäinen, kun A:lle ei millään malta pysähtyä. (Paitsi sitten toisessa startissa kyllä pysähtyi, kun kerran olin ärähtänyt ja oltiin otettu uusinta-A.)
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta ja kokeilufiiliksellä ehdotin Maijalle, että ottaisi Nokin kanssa yhden startin. Ja sehän suostui! :D Otettiin vähän erilaiset ohjausvalinnat käyttöön radan alkuun ja Maijan valitsema sopi videoiden perusteella sitten HUOMATTAVASTI paremmin tuohon kohtaan. Käännös kolmoshypylle oli metrejä tiiviimpi niistolla verrattuna minun valintaani.
Maijan kanssa radalle lähdössä Noki näyttää siltä, että se on kidnapattu (tai dognapattu) ja pakotettu istumaan paikallaan. Ja sitten tulee lähtökäsky ja koko dognappaus unohtuu. :D Rata sujuu kuin tanssi, ja Noki karjuu paljon vähemmän kuin minun kanssani.
Maija teki Nokin kanssa nollaradan ja minä kaksi hyllyrataa. Hopeasijaan oikeuttaneella nollalla Noki vei RoburCupin kokonaisvoiton ja Kola tuli yhtä pistettä pienemmällä pistesaldolla Cupin hopealle. :D Voitto kotiin, pojat! ;)
Kolan rata oli tosi sujuvaa menoa aina siihen asti, kun Kolan piti tehdä valinta puomin ja putken suhteen. Putki imi ja siitä hylly. Mutta tosi hyvää menoa tätä virhettä lukuunottamatta. :) Kolan kanssakin alkaa löytyä vähitellen yhteistyön makua.
Noki ja Maija
Noki ja minä
Kola ja minä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti