sunnuntai 23. syyskuuta 2012

joo-o

Voihan Kola.

Sen kanssa ei kerta kaikkiaan pysty arvailemaan ennakolta, että mitä tulee tapahtumaan, mikä on vaikeaa ja mikä helppoa.

Agilityradalla kaikki mahdollinen meni pieleen. Kola ei jäänyt lähtöön. Kontakteilta se lähti ilman lähtölupaa. Ihan hillitöntä kaaosta.

Lähtöjä täytyy treenata jollain keinolla varmoiksi, koska se on ainoa hetki, kun saan Kolaan etumatkaa. Kola nousee ylös myös tokalla radalla ja ottaa muutamat askelet eteenpäin. Ei sentään lähde tulemaan kuin vasta luvan saatuaan.

Hyppyrata vaikutti helpolta ja mukavalta. Ainoa haastavampi kohta oli kolmen hypyn vienti ennen viimeistä putkea. Ei oikein meinannut löytyä sellaista hyvää tapaa saattaa Kolaa putkelle. Valitsin valssin - ja nyt tiedän ihan empiirisesti todettuna, että valssaaminen yhdistettynä Kolan vauhtiin ja suoraan etenevään rataan ovat täysi katastrofi. Tai olisivat, ellei tällä kertaa hyppy"suoran" päässä olisi ollut putken oikea pää vetämässä.

Ajattelin rataantutustumisessa, että valssin jälkeen juoksen jotakuinkin Kolan kanssa yhtä matkaa putkelle ja teen jotain puolivalssin tapaista varmistaakseni, ettei Kola mene väärään päähän. Joooooo... Rataantutustumisen aikana taisi olla joku epärealistisuuden hetki aivoissa, sillä videolta näkee, miten täysin järjetön ajatus tuo putkelle saattaminen oikeasti oli. Minä jään jälkeen ihan 100-0 ja Kola valitsee "herran haltuun" -arpomismenetelmällä onnekseni juuri oikean pään putkesta. (No, olin sentään pohtinut sen, että haluan olla sillä puolella ohjaamassa, mihin haluan Kolan linjaa noiden hyppyjen aikana kääntää.)

Lisäksi keppien jälkeen suoran putken aikana litimärät hiukset päätyvät silmään ja joudun huitomaan niitä pois. Niiden muutamien kymmenesosasekuntien aikana Kola on jo putkesta ulkona ja sinkoaa kohti ulkoavaruutta. Onneksi se ei kuitenkaan hyppää kaukana edessä ollutta hyppyä, vaan kääntyy kuin ihmeen kaupalla minua kohti, kun palaan hiusten asettelusta takaisin agilitykentälle..

Voi huoh. ;) Lähtöjen kanssa on keksittävä jotain. Kun vaan tietäisi, että mitä.




Lopputulemana hopeasija ja kakkosluokan ensimmäinen LUVA.

Ei kommentteja: