Tänään käytiin tekemässä juoksuA:ta niin, että se oli melko lähellä takaseinää. Toisin sanoen laskeutumispuolella oli ehkä 8-10 metriä tilaa ja Pika tiesi varsin hyvin, ettei "rata" voi jatkua suoraan eteenpäin. Tämä on ollut tähän asti todella vaikeaa ja Pika on vaihtanut töpölaukkoihin tosi helposti.
Pari ekaa suoritusta tehtiin niin, että pistin etupalkaksi pallon maahan. "Vaaranahan" tuolloin on, että Pika loikkaa yli ja menee silti palkalle. (Apupalkkaajaa ei päivätreeneihin oikein mukaan pysty järjestämään.) On kuitenkin tullut todetuksi tässä treenien myötä, että Pika kyllä erottaa, milloin palkka on ansaittu ja millon ei. Ansaitun palkan kanssa minä leikin ja kehun Pikaa jo matkalla lelulle. Ja väärän suorituksen jälkeen totean "ohhoh.." ja otan eleettömästi lelun Pikalta ja tehdään uudestaan. Ainakin tähän asti Pika on korjannut tekemistään huonon palkan jälkeen - ja onkin sitten saanut hurjasti kehuja ja pidennetyn leikkituokion. :)
Pika ei loikannut kertaakaan. :) Tosi mainiota! Yhdellä suorituksella se kääntyy katsomaan minua tosi vahvasti, sillä edessä ei ollut etupalkkaa, eikä rata voinut mitenkään jatkua siihen suuntaan, missä minä olin. Että sikäli oli erittäin ymmärrettävää, että Pika kääntyi ihmettelemään, että mihin tässä oikein ollaan menossa. Parasta tuossa oli se, että Pika joka tapauksessa venytti laukkansa oikeaksi ja teki oikein myös seuraavalla suorituksella. Jes. :)
Seuraavissa treeneissä otan pois boksin alariman ja sitten mennään hetki pelkillä sivurimoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti