perjantai 14. elokuuta 2015

Kantapään kautta.

Ylös nouseminen aiheuttaa kuvottavan tunteen. Ei toivoakaan, että voisi mennä edes vessaan. Ei vaan pysty. Alkaa hengästyttää ja paniikki hyökkää iholle. PAKKO PÄÄSTÄ MAKUUASENTOON. PAKKO.
..mutta alle vuorokaudessa keksin kaksikin tapaa estää pahaa oloa: En voi liikkuessa tuijottaa varpaita, vaan pitää nostaa katse eteenpäin. Ja se tärkeämpi: kuvotus iskee lähinnä silloin, kun kipu on kova. Parhaiden kipulääkkeiden vaikutuksen ollessa päällä kuvotus ei tule.

Ämpärin saa näppärästi kävelysauvan kahvaan, jolloin asioiden kantaminen onnistuu.

Pakollinen liikkuminen kannattaa ajoittaa parhaan särkylääkkeen vaikutusajan alle.
..mistä päästään siihen, että opettaja on opettaja kipeänäkin. Nyt nimittäin on kirjoitettuna särkylääkelukujärjestys. En muuten meinaa pysyä kärryillä, että mitä milloinkin saan ottaa.

Koirat käyttäytyvät todella hillitysti. Ne eivät yritä hyppiä vasten tai kyöhnätä jaloissa. Ovat selvästi aika hämillään liikkumisestani. Onneksi pystyn parhaan särkylääkkeen aikana könkkäämään koirien kanssa pihaan, koska koirat voi vaan laskea ovesta ulos ja raahautua itse perässä. Pallon heittely riemastuttaa poikia ja tuo minulle tunteen, että voin tehdä edes jotain. Harmi, että paras särkylääke nukuttaa niin paljon, että puolet vaikutusajasta menee unessa.

Kyllä tämä tästä. Ja niin edelleen.

Ei kommentteja: