tiistai 20. marraskuuta 2012

Pitkän päivän ilta

Tänään työpäivä venyi poikkeuksellisesti kahdeksaan tuntiin ja tuntui kurjalta jättää koirakolmikko niin pitkäksi aikaa keskenään. Mutta eipä auttanut kuin jättää vaan. Onneksi näitä näin pitkiä päiviä on vain hyvin harvoin (, enkä ymmärrä yhtään, miten Pentti Perusduunari jaksaa kahdeksantuntisia työpäiviä viikosta, kuukaudesta ja vuosikymmenestä toiseen :D ).

Hieman mietitytti Pikan ruokailu, kun iltapäiväruokaa joutui odottamaan huomattavasti aikaisempaa kauemmin. Ensin suunnittelin jättäväni johonkin Pikalle ruokaa päivällä naposteltavaksi, mutta Kola on sen verran tarkka sapuskoista, että päätin olla ottamatta riskiä sen suhteen, että Kola pitäisi lattialle jätettyjä ruokia omanaan. Ja kylläpä tuo pikkuapina oli ihan hyvissä ruumiin voimissa, kun palasin töistä vihdoin kotiin. :)

Kotiin saapuessa en onnistunut löytämään lätäkön lätäkköä tai kakkapötkön pötköä mistään. Onkohan tuo koira umpio? Pissasi kyllä sitten pitkät pätkät heti, kun vein sen ulos ja kakkasi myös, eli mitä ilmeisimmin oli ainakin jonkin hetken pidätellyt. Sitä vain ihmettelen, että mihin se on mahtanut päivän aikana lorottaa, kun lätäköitä ei ole löytynyt edelleenkään mistään. Yölläkin oli syntynyt vain yksi lätäkkö ja sekin paperille.  Pissoja on edelleen sisälle tullut vain minimaalisen pieni määrä: päivässä keskimäärin ehkä yhdet pissat. Ja kakkoja ei kertaakaan. Ulos tuo kyllä tekee tarpeensa ihan välittömästi, kun sen vaan laskee sylistä maahan. Ihme otus. Kaiken hyvän lisäksi tuo ei poimi maasta suuhunsa mitään luvatonta ja nukkuu ääntelemättä aamuun asti (tai ainakin tähän asti se on herännyt vasta, kun itse nousen sängystä). Näiden viiden päivän perusteella sanoisin, että tuota helpompaa pentua ei ole olemassakaan tai sitten kyse on lelukoiranpennusta.

Lenkin jälkeen Pikaan iski ihan villi riehutunti. Se temmelsi, riehui, pomppi ja retuutti kaikkea eteen osuvaa niin kovasti, että Kola tuli lopulta viheltämään jäähypilliin. Ensin Kola sanoi vain, että "jospa lopettaisit". Ei lopettanut. Sitten Kola sanoi, että "jospa ihan oikeasti lopettaisit". Ei lopettanut sittenkään. Sitten Kola sanoi, että "nyt menee henki, jos et lopeta". Lopettiko? No ei. Ja sen jälkeen Kola sanoi, että "TURPA KIINNI KAKARA." Lopettihan se. Muutamaksi sekunniksi. Ja aloitti sitten uudestaan. :D Tunnin verran sitä lähes tauotonta riehimista jatkui ja sitten Pika sammui kuin saunalyhty.

Kola on kyllä erittäin hyvä rajojen asettaja ja rajoista kiinni pitäjä. :D Varoittaa. Varoittaa vielä. Varoittaa edelleen. Ja sitten jos ei varoituksista oteta opiksi, tulee äänekäs palaute.

Noki mökötti aamulla Pikalle yhä edelleen. Nokin aamutoimet olivat ilmiselvästi ihan sekaisin ja sitä kiukutti. Noki söi aamupalansa ja sen jälkeen meni eteiseen kippuralle. Riehu-Petterillä puolestaan oli tassuissa töminää ja se sinkoili ympäri aamukohmeista asuntoa. (Isot pojat ovat omaksuneet minun aamufiilikseni. Silloin EI möykätä tai riehata. Silloin ollaan hissunkissun.) Lopulta Noki sanoi melkein miehekkäästi MUR, kun Riehu-Petteri meinasi tömistellä ihan iholle.

Työpäivän aikana oli kuitenkin jälleen tapahtunut laumautumista ja yhteen hioutumista, sillä iltapäivällä Nokin hermot olivat huomattavasti venyvämmät kuin aamulla. :)

Paljon on ehditty jo puuhata kaikenlaista opettavaista Pikan kanssa ja se suhtautuu uusiin juttuihin erittäin mainiosti. Se ei mene ihan reikäpäänä, mutta häntä pystyssä ja iloisena uusiin tilanteisiin ja paikkoihin. Se ei ole lainkaan herkkä erilaisille alustoille tai äänille. Ja kaiken hyvän lisäksi se rakastaa lelujen retuuttamista ja yhdessä riehaamista. :)

Koettuja asioita:
1) Syyskokous, taputuksia, puheensorinaa, Purinan hajuja ja ääniä
2) Vieraita koiria: Nero, Neva, Tara, Milka, Peppi, Jassu, Mökö, Juju, Indi
3) Vieraita rakennuksia: Hertta-eläinlääkäriasema, Purina, Vuokkoset-areena
4) Uusia paikkoja: Jakomäen hiekkakuopat, Länsimäen kalliot, Mellunmäen lähiöt, Purinan piha
5) Uusia juttuja: betonirappusten ylös kiipeäminen, hissi, ritilikön päällä kävely, koirapuistosta kuuluva haukkuminen, Länsimäen kallioilla mutaa, lätäköitä, juurakoita, mäkiä, kuoppia, kivikkoa, heinikkoa, risukkoa...

Ei kommentteja: