Ranteessa on tuota pikaa jännetupen tulehdus tai vastaava ja niskat ovat jumissa jo nyt. Tulevien parin viikon aikana punnerretaan Maijan ja Allun kanssa seuralle kesän treenilukujärjestys. Jotenkin sairaalla tavalla tuo on kovin addiktoivaa puuhaa ja flow-tunne iskee välittömästi, kun palaset alkavat vähitellen muodostua ja loksahdella paikalleen. Vaan en kyllä ymmärrä, millä aivolihaksella 650 oppilaan ja 60 opettajan lukujärjestys tehdään - niin monimutkaista tämä 170 ihmiselle tehtävän lukujärjestyksen aikaansaaminenkin on.
Muuttujia, toiveita ja aikataulurajoitteita on niin paljon, että silmissä surisee. Mutta sitten, kun yhtäkkiä huomaa, että punainen lanka on löytynyt ja sitä lähtee selvittelemään excel-taulukoiden uumenista, niin onhan se hienoa. Ainakin allekirjoittaneesta. ;)
Tänään tuijottelin taulukoita parisen tuntia ja kummasti hommaan pääsee taas sisälle puolen vuoden tauon jälkeen. Ryhmäkoot, säkäluokat, kouluttajien toiveet, kouluttajien treenipäivät, valmennusryhmäläisten treenipäivät, kouluttajien lukuisat (tai vielä useammat) koirat, treenaajien taitotaso... Muuttujat vilisevät silmissä, mutta aluksi varsin kaoottiselta näyttänyt excel alkaa taas tulla tutuksi. Maijan kanssa meillä on jo yhden lukujärjestyksen tekemisen verran yhteistyökokemusta, ja silloin viimeksi homma meni aivan järjettömän hyvässä hengessä flow-tunteessa leijaillen. :D Mailit sinkoilivat suuntaan ja toiseen ja face-keskustelu kävi kuumana. "Jos tän pistää tonne, niin sit... sithän tää menee sinne.. Ja hei! Hittovie tonne vapautui nyt tollanen." "Ja kato kun sä nyt pistit ton tonne, niin tää ryhmä mahtuukin tähän ja tää tyyppi pääsee tänne, mihin ei meinattu saada sitä mahtumaan!"
Eihän tämä ihan tervepäisen hommaa ole, se on myönnettävä. Aina joutuu tekemään kompromisseja ja kaikki niistä eivät luonnollisestikaan tyydytä kaikkia. Mini joutuu mediryhmään. Kouluttaja saakin maksiryhmän, vaikka olisi toivonut medejä. Jatko1-ryhmäläisten ryhmä on ihan täynnä ja yhdelle pitäisi vielä löytää paikka - ja mielellään tietenkin tiistaista kello 18 ja 20 välistä - jossa ei sitten olekaan ainoaakaan jatko1-ryhmää vaan pelkästään pennut ja kisaavien ryhmät. Ja sitten tuijotellaan lukujärjestystä taas niin, että niskat jumiutuvat - kunnes kompromissi jostain taas löytyy. Jne jne jne.
En kuitenkaan osaa ottaa kompromisseista mahdollisesti aiheutuvia harmistuksen tunteita henkilökohtaisesti, sillä käytännössähän minä olen vain "kone", joka järjestää sekaisin olevan aineiston, jossa kaikki rajoitteet, määritykset ja arvot ovat jo valmiiksi olemassa - minä vain siirrän jokaisen osasen sille paikalle, johon se rajoitustensa ja ominaisuuksiensa puolesta kuuluu.
En niin kovin paljon seuratoiminnasta välitä noin periaatteellisella tasolla, koska kokemukset yhdistyspuuhista ovat osittain hirmuista paskaa. Mutta tämä tälläinen on kyllä mukavaa. (Ei, ei mulla ole kuumetta. Ja kyllä. Kyllä mun lääkitys on ihan kohdillaan.;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti